Vihervasemmiston kognitiivinen dissonanssi

Secular Right -verkkosivuston artikkeli kiinnittää oivallisesti huomiota siihen, että tekstissä, jossa ISIS ilmoittautuu Pariisin perjantaisten terrori-iskujen tekijäksi, se ei sanallakaan mainitse iskujensa edes osasyyksi Le Peniä, ääri-oikeistoa, xenofobiaa tai muuta sellaista,  vaikka juuri näiden syyksi vihervasemmisto islamistien terroriteot haluaisi vierittää. Sen sijaan ISIS mainitsee Pariisin profeettaa pilkkaavien epäjumalanpalvojien ja uskonnottomien kauhistuttavana perversioiden pääkaupunkina. Iskuja niin ikään ei kohdistettu mitään ääri-oikeistoon liittyvää vastaan, vaan ennen kaikkea Pariisin kaupunginosiin, joita voi luonnehtia muun muassa kaikkein monikulttuurillisimmiksi ja ”suvaitsevaisimmiksi”, eli niiksi, joissa meitä metallia kuuntelevien ateistien lisäksi leimallisesti myös vihervasemmalle kallellaan olevat boheemit tykkäävät viettää aikaansa.

© Graham C99 / CC-BY 2.0
© Graham C99 / CC-BY 2.0

Vihervasemmiston kognitiivisen dissonanssin täytyy tällä hetkellä olla hyvin lähellä kaikkien aikojen ennätystään, sillä mitä enemmän ja kovaäänisemmin vihervasemmisto islamismia puolustaa, sitä lähemmäs puolustajiaan islamistit konkreettisesti iskevät.

Miten pitkään ”syy on kaikessa muussa paitsi islamissa” -inttäminen voi jatkua? Pitkään varmasti, sillä onhan se hyvä keppihevonen kääntää huomiota niihin asioihin, joiden ajamiseen omista poliittisista lähtökohdista on mieltynyt. Ketä tahansa muuta väkivallantekijää uskottaisiin sanomisissaan paljon helpommin ja suoremmin, mutta kerta toisensa jälkeen uskonnollisia syitä ja perusteluja suoltavia islamisteja ei haluta uskoa sanomisissaan mistään hinnasta, vaan heidän omat uskonnolliset perustelunsa selitetään pois millä tahansa muulla syyllä.

Maltillisten muslimien olisi aika kohdata se tosiasia, että väkivallan oikeuttamiseen käytettyjen oppien joukossa islamilla on erityisen vaikea painolasti ongelmattomaksi kehittymisen esteenä. Maltillisuus ei riitä, vaan islam tarvitse uudistumista. Uudistuminen ei voi alkaa, jos ne, joiden pitäisi toimia uudistajina, eivät myönnä, uudistamisen kohteessa on mitään vikaa. Eikä sekään auta, jos islamin syyttömyyttä inttävä, omaa agendaansa puolustava vihervasemmisto on vimmassaan valmis repimään riekaleiksi myös uudistusliikkeen kärjessä kuljevat muslimit ja ex-muslimit.

Mikä väärin suremisesta saarnaamisessa menee persiilleen

French flag with black ribbon
© Marie-Lan Nguyen / Wikimedia Commons / CC-BY 3.0

Perjantaina 13.11. joukko islamisteja teki Pariisissa taas sarjan verisiä terrori-iskuja. Yhtenä sen seurauksena oli netti-ilmiö, jossa suuri joukko suomalaisiakin vaihtoi Facebook-profiilikuvansa Ranskan trikolori-lipulla väritettyyn versioon osoituksena myötätunnosta iskun uhreille. Tästä puolestaan seurasi seuraava netti-ilmiö, kun pienempi joukko ihmisiä käynnisti valituksen, kuinka myötätunnon osoittaminen pariisilaisille on sitä ja tätä, koska niin ikään hiljattain tapahtuneet terrori-iskut mm. Lähi-idässä ja Afrikassa eivät aikaansaaneet vastaavaa ilmiötä. Yhtenä esimerkkinä Vesa Linja-ahon Mikä ranskanlippuprofiilikuvameemissä meni persiilleen -kirjoitus Image-lehden blogeissa.

Kuvittelevatko tämän ”jos ei sure kaikkia, on huono ihminen surressaan yhtä” -sanoman julistajat, että heidän moraalisaarnansa koituu menneiden tai tulevien uhrien hyväksi? Pelkäänpä että ei koidu. Sillä rientävätkö nyt saarnan kohteeksi joutuneet ihmiset osoittamaan myötätuntoaan saarnaamisen aikaansaamassa uudenlaisessa tasapuolisuuden puuskassa, kun islamistiterroristit tekevät Lähi-idässä tai Afrikassa taas todennäköisesti tänäänkin seuraavan verisen terroritekonsa? Vai onko tällä väärin suremisesta saarnaamisella ennemminkin iskostettu saarnan kohteeksi joutuneiden päähän pelko siitä, että on parempi olla vaan hiljaa, jotta ei tekisi itseään muiden silmissä pahaksi ihmiseksi kohtelemalla tahtomattaankin eri väkivallanteoissa uhreiksi joutuneita eri tavoilla, kun ei kuitenkaan voi olla varma, vetääkö joku myötätuntohipsteri hihastaan sellaisen vain lyhyillä sivupalstoilla uutisoidun ässän, jossa vain myötätuntohipsterit itse ovat osanneet, ainakin puheissaan, piehtaroida?

Se että ihmiset saadaan suhtautumaan myötätunnon osoittamiseen epäröiden tai peräti pelolla, aikaansaa vain hiljaisuutta ja toimii vain väärintekijöiden hyödyksi.

Kannabis Salon kasvustrategiana

Matkapuhelinvalmistuksen maisemanvaihdon jättämässä aukossa rämpivän, työpaikkoja kipeästi tarvitsevan Salon kaupunginisät ja -äidit kertovat kaipaavansa vinkkejä tulevaisuusstrategioista. Kaupungin tehtailemat mainoslauseet ja hashtagit  ovat pyrkineet nostattamaan positiivista henkeä, ja tavallaanhan minunkin ehdotukseni on samalla asialla. Silkan hengennostatuksen lisäksi yritän myös tehdä ehdotuksen aivan konkreettisesta kasvualasta, sekä kertoa mm. mitkä juuri Salon seudun erityiset liiketoimintavahvuudet alalla olisivat.

Salo, maatalouden tuloilla mitaten Suomen suurin maatalouspitäjä, voisi ottaa oppia muiden, muualla kehityksen terävimmässä kärjessä toimivien kaupunkien menestysresepteistä, ja kotouttaa ne Suomeen toivottavasti niin pian, että täälläkin ehditään etujoukkoihin.

Yhdysvaltain Coloradon osavaltio laillisti kannabiksen lääkekäyttöön vuonna 2000 ja viihdekäyttöön 2014. Colorado on saanut laillisesta kannabisliiketoiminnasta merkittävän piristysruiskeen teollisuuden ja kaupan sektoreille. Esim. pääkaupunki Denverissä talouden vilkastumisen vaikutukset näkyvät tyhjien teollisuustoimitilojen nopeana täyttymisenä:
Newser 20.10.2015”Legal marijuana is having a dramatic effect on real estate in Denver, leading to the reinvigoration of the city’s industrial areas…”
”Commercial real estate firm CBRE tells the Denver Post marijuana ”kick-started the recovery of the industrial market,” leading to near-record high rents and low vacancies.”

CC0 Public domain

Osavaltiotasolla kannabisliiketoiminnan synnyttämän uuden verokertymän ennustetaan vuonna 2015 olevan 125 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, eli suunnilleen saman verran kuin Salon 114 miljoonan euron pitkäaikaiset lainat viime vuoden lopussa. Lakimuutos on selvästi ollut onnistunut, sillä kannabiksen laillistamisen kannatus on kasvanut laillistamisen jälkeen. Huomionarvoista on myös, että laillistamisen kannattajia on enemmän kuin kannabiksen kuluttajia.
The Guardian 21.9.2015 – ”Through the first seven months of this year, Colorado has brought in nearly $73.5m, putting the state on pace to collect over $125m for the year.”
”Support for marijuana legalization has grown in Colorado since voters approved Amendment 64 by a 10-point margin in November 2012.”
Coloradon kannabiksesta veroina keräämä summa on nyt siis samalla pois harmaasta taloudesta rahoittamasta rikollisuutta. Colorado on korvamerkinnyt suuren osan lisäverotuloista koulujen rahoittamiseen. Samaan aikaan Salossa aiotaan sulkea kouluja säästösyistä.

Humppilalainen kuituhamppujalostaja HempRefine Oy kertoo, että Lounais-Suomessa on otollisten sääolosuhteiden takia jo hampun viljelykeskittymä. Lounais-Suomessa on myös paljon kasvihuoneviljelyä ja siihen liittyvää erityisosaamista. Salossa puolestaan on jo saatu pää auki lääketeollisuuden suuntaan, josta seudulle saadaan suoraa oppia myös lääke- ja viihdekannabistuotteiden valmistamiseen ja pakkaamiseen. Salossa on myös vapaita toimitiloja kasvattomoille ja valmistukseen. Salossa on edelleen myös automaatio-osaamista, jota tarvitaan kasvatuksessa ja jalostuksessa käytettävien korkeateknologisten laitteiden hyödyntämiseen, kehitykseen ja valmistamiseen. Saloon syntynyt uusi LED-valaistukseen erikoistunut teollisuusklusteri voisi niin ikään olla suorassa yhteistyössä kannabisteollisuuden kanssa. Toimiala jopa istuisi Salon käynnistämän Vihreä Laakso -hankkeen luomaan brändiin.

Salo ei voi tietenkään yksipuolisesti muuttaa Suomen tämänhetkistä huumelainsäädäntöä, joka toistaiseksi luokittelee kannabiksen viihdekäytön laittomaksi ja asettaa hyvin tiukkoja rajoituksia jopa lääkekäytölle. Täällä kuitenkin voitaisiin jo varautua siihen tulevaan kehitykseen, kun kannabiksen lääke- ja viihdekäyttö laillistetaan vähitellen ympäri maailman.

Kaupunki ei voi luoda menestyvää toimialaa, mutta se voi yrittää vaikuttaa siihen, että yritysten liiketoiminnalle on mahdollisimman hyvä kasvualusta. Salon kaupungin tuskin tarvitsisi käyttää suuria rahasummia strategian paikalliseen edistämiseen; seikka joka kaupungin huonon taloustilanteen huomioon ottaen olisi hyvin suotavaa. Hyvä alkupanos olisi jo se että esim. kaupungin jo nyt liike-elämää ja maataloutta palveleva virkamieskoneisto varmistaisi, että vieläkin stigmatisoitu hampun viljely sujuisi minimaalisin epäluuloin ja vähäisin byrokraattisin koukeroin. Julkilausuttu tavoite olla aikanaan laillisen kannabisliiketoiminnan suomalainen kärkikaupunki rohkaisisi ja ohjaisi alan tulevia toimijoita suunnitelmissaan ja valmisteluissaan.

Epäilijöiden kannattaa katsoa seuraava CNBC:n raportti. Coloradon kannabisbisnes ei ole hämärämiesten hommaa tai hippien nappikauppaa, vaan kunniallisten investoijien ja yrittäjien korkeateknologista suurta liiketoimintaa, josta myös yhteiskunta hyötyy monin tavoin.

Itseäni paljon menestyneempi yrittäjä, Virgin Groupin miljardööriomistaja Sir Richard Branson, on samonkaltaisilla linjoilla (CNN 19.10.2015) :
”I’ve for years argued that we should treat drug use as a health issue, not as a crime,” Branson said. ”While the vast majority of recreational drug users never experience any problems, people who struggle with drug addiction deserve access to treatment, not a prison cell.”

Hyvinvointivaltion hyvikset ja pahikset

Tutkaillaanpa hiukan yhtä kulttuurisodan propaganda-asetta.

Onko tässä korporatistikoplan masinoiman mustatulevaisuus.fi-sivuston kuvassa tosiaan karikatyyriset hyvinvointivaltion hyviselätit vastaan karikatyyriset yksityisektorin pahikset? Ja suora kehotus valita, kenen joukoissa seisot?

Kenen tulevaisuutta rahoitat

Hyvisten puolella on lääkäri, palomies, opiskelijoita, lupabyrokraatti, koti-isä, hoitsu ja hyväksikäytön raiskaama mutta nyt pelastettu työläinen. Pahisten puolella on kasvottomat pukutyyppiomistajat sekä sikaniskainen operatiivinen johto ja väkivaltaisessa anarkiassa itseään myyvä suorittava porras.

Kuvahan on silkkaa digiaikaista memeettisyyttä kurottelevaa sosialistista realismia.

Muurlan Linnamäki

Museovirasto kertoo Muurlan Linnamäestä mm. seuraavaa:

Muurlan Linnamäki on laaja jyrkkärinteinen vuori, joka todennäköisesti on toiminut puolustuspaikkana esi- tai varhaishistoriallisena aikana. Jälkiä varustuksista on näkyvissä parissa paikassa vuoren itärinteellä. Kallion keskikohdalla sijaitsevassa notkelmassa on suorakaiteenmuotoisen rakennuksen (koko n. 5 x 6 m) peruskivet.

Valokuvia löytyy mm. Tjeldnetblogista sekä Geoview-sivustolta.

Kartta

Koska Muurlan Linnamäen kohteita ei ole esitetty tarkasti missään kartalla, niin kartta piti laatia itse lisäämällä paikan päällä itse kerättyjä paikkatietoja OpenStreetMapiin. Mutta koska mikään OSM-pohjainen karttasivusto ei tietääkseni näytä kaikkia aiheeseen liittyviä tietoja suoraan samalla kartanäkymällä, niin otin ruutukaappauksen JOSM-karttapiirto-ohjelmasta ja lisäsin siihen hiukan tekstejä tätä blogimerkintää varten.

Kuvakaappaus JOSM-kartanpiirto-ohjelmasta. Map data © OpenStreetMap contributors
© OpenStreetMap contributors

Lähestyminen

Linnamäen länsipuolella kulkee traktori- (tjms.) ura (kuvassa keltainen katkoviiva). Uran eteläpäässä on jonkun tahon parkkipaikkana käyttämä levennys. Valitettavasti uran alussa, aivan valtatien 110 vieressä, on ketju estämässä kulkua autolla. Parkkipaikan käytön jäljistä päätellen jollain on ketjun riippulukkoon avain, mutta laajemmalle yleisölle kulkua parkkipaikalle ei ole päätetty mahdollistaa. Toisaalta ura on keskivaiheiltaan, lammen (kuvassa tummansinisellä) ympäristössä erittäin huonokulkuinen ja märkä, joten jalan on joka tapauksessa mukavampaa kulkea uraa pohjoisen suunnasta.

Siispä auto kannattaa pysäköidä Linnamäen pohjoispuolitse kulkevan metsäautotien varteen. Kuvan tekstin osoittamassa kohdassa, Linnamäen pohjoiskärjen vieressä, on tien eteläisellä pientareella leveämpi kohta, johon saa pari henkilöautoa parkkiin tukkimatta muuten kapeaa metsäautotietä. Metsäautotie on varsin röykkyinen, mutta kyllä siellä pärjää ihan tavallisellakin kaksivetoisella henkilöautolla, kun ajaa rauhallisesti. Ja tavanomaisella polkupyörälläkin pääsee, kaikkein kapearenkaisimmat kisamankelit pois lukien.

Metsäautotieltä patikoidaan traktoriuraa etelään muutama sata metriä. Metsäautotien ja traktoriuran erottaa toisistaan oja, josta ei pääse yli autolla. Pyörän pystyy taluttamaan oja yli. Lammen pohjoispään kohdalla uralta käännytään itään kohti Linnamäkeä.

Mökki

Lammen pohjoiskärjen ja Linnamäen juuren välissä on keskeneräinen hirsimökki. Liekö jonkun saunamökki vai onko paikalle ollut tarkoitus rakentaa jotain Linnamäkeen ja matkailuun liittyvää?

Kohtuullisen hyväkuntoisessa mutta siis keskeneräisessä mökissä on hirsiseinät ja katto, mutta mm. ovet, ikkunat ja lattialaudat puuttuvat. Mökki on kuitenkin mitä mainioin ”perusleiri” Linnamäki-ekskursiolle. Siellä kelpaa nauttia eväät tai pitää sadetta. Voisipa mökissä yöpyäkin, eikä tarvitse ottaa telttaa mukaan (kuin enintään suojaamaan itikoilta).

Polku

Linnamäelle pystyy kiipeämään etelän suunnasta Linnamäen ja Pikku Linnamäen välissä olevan Museoviraston pronssikyltin kohdalta. Melkein pystysuora kallioseinämä vaatii kuitenkin vähäistä enemmän vuorikiipeilijän vikaa. Myös itäseinämää, suunnilleen mökin kohdalta, pystyy vetreämpi sissi kiipeämään ilman erityisiä kiipeilyvarusteita.

Mutta kaikkein helpointa Linnamäelle on kiivetä mökiltä aluksi pohjoiseen lähtevää ja Linnamäen pohjoisosan solaa itään ja lopulta huippua etelään seuraavaa ”polkua” myöden (kuvassa vihreä katkoviiva). Mitään erityistä hyvin erottuvaa kulku-uraa ei ole, mutta maaston muodot kyllä sanelevat mistä kannattaa kulkea.

Pohjoisen solan reittiä myöden nouseminen ei vaadi erityisiä kiipeilijän lahjoja tai ulkoiluvaatteita ja -kenkiä ihmeellisempiä varusteita. Tavanomainen liikuntakyky riittää. Myös suunnilleen täysipäiset lapset ja koirat uskaltaa ottaa mukaan tätä kautta kulkiessa.

Kivijalka

Linnamäen eteläosan huippua koillinen-lounas -suunnassa halkovan solan pohjalla on rakennuksen kivijalan jäänteen (kuvassa pieni harmaa neliö).

Muurit

Samaisen eteläosan solan koillispäässä, Linnamäen itäreunalla, on ainakin pari kivistä kasatun muurin rauniota. Toisessa niistä on Museoviraston pronssikilpi.