Myrskybongareiden sähköpostilistalla heräsi keskustelu kameran tarkentamisesta pimeällä. En nyt kuitenkaan kirjoita siitä aiheesta. Sen sijaan se, kuinka alkuperäisen kysymyksen esittäjä kertoi, että ei ollut saanut mitään apuja kameransa käyttöohjekirjasta, inspiroi minua kirjoittamaan alla olevan tekstin. Aluksi tarkoitukseni oli vain vastata sähköpostilistalle, mutta koska tarinoitavaa tuntui riittävän, niin intouduin
Metadata kuvien hallinnoinnissa
Johonkin rajaan asti digikuvien hallinnointia voi hoitaa pelkän hakemistorakenteen ja kuvatiedostojen sopivan nimeämisen turvin. Mutta kun kuvien määrä kasvaa tuhansiin ja aiheita ja kohteita on satapäin, alkaa kuvien löytäminen arkistojen kätköistä olla aina vain vaikeampaa.
Silloin tarvitaan niin sanottuun metadataan eli metatietoon perustuvaa hallinnointijärjestelmää. Metadata on tietoa tiedosta,
Kukapa kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse. Eli mainitaanpa tästä täällä blogissa.
Salon Seudun Sanomat teki taannoin lehtijutun allekirjoittaneen myrskybongaus- ja valokuvausharrastuksesta. Juttu oli lehden Viikonvaihde-liitteessä sunnuntaina 2.12.2007. Haastattelun lisäksi mukana oli viisi itse ottamaani kuvaa, sekä kuva meikäläisestä “kentällä”. Toimittaja Talvikki Salin, valokuvaaja Minna Määttänen. Juttu sai tilaa
CHDK on joillekin Canonin digipokkareille tarkoitettu firmwaren lisäosa. Se antaa kameralle useita hyödyllisiä lisäominaisuuksia, kuten mahdollisuuden tallentaa RAW-kuvia, tavanomaista pidemmät ja lyhyemmät valotusajat, mahdollisuuden suorittaa kamerassa omia ohjelmaskriptejä jne. Koska CHDK ei korvaa kameran omaa alkuperäistä firmware-ohjelmistoa, vaan toimii sen lisänä, kameran käyttökelvottomaksi sekoamisen riski on vähäinen, toisin kuin
Avainsanat: chdkTässä päivänä eräänä minulle syntyi tarve käyttää tietoa, joka kuvaisi Suomen kuntia sekä niiden suhdetta läänien, maakuntien ja seutukuntien hierarkiseen rakenteeseen. Palaan tuohon tarpeeseen lähiaikoina uudelleen erillisen blogimerkinnän muodossa. Lyhyesti kuitenkin todettakoon, että tarve liittyi valokuvien avainsanojen määrittelyyn. Ja vielä lisävinkkinä mainittakoon, että jos mieleesi juolahtaa, että tämä olisi
Uutta tutkimustietoa valaisevista yöpilvistä
AIM eli Aeronomy of Ice in the Mesosphere on NASA:n satelliittiprojekti, jolla tutkitaan valaisevia yöpilviä avaruudesta käsin.
Valaisevien yöpilvien tutkiminen on ollut vaikeaa, koska niitä esiintyy vain osan aikaa vuodesta napa-alueiden yllä. Lisäksi ne sijaitsevat ilmakehän kaikkein kylmimmässä osassa mesopaussissa eli mesosfäärin ja termosfäärin rajalla n. 80
Ilmakehän ominaisuuksien vaikutukset auringonnousun ja -laskun väreihin
Silmiini sattui Stephen Cordifin (NOAA/NWS, Jenkkilän ilmatieteen laitos) alunperin jo vuonna 1996 kirjoittama artikkeli auringonnousun ja -laskun väreistä sekä ilmakehän ominaisuuksien vaikutuksesta niihin.
Artikkelissa Stephen taklaa mm. seuraavia aiheita:
Väitteet ilmansaasteiden ja näyttävimpien auringonnousujen ja -laskujen yhteydestä ovat hömppää.
Komeimpiin auringonnousuihin ja -laskuihin tarvitaan oikeanlaisia pilviä.
Tulivuorenpurkausten
Aivan pakko palata taas suomalaisen Myrskyn metsästäjä -myrskybongaridokumentin pariin.
Markkinatutkimusyritys Finnpanel, joka mm. mittaa TV-katsojien määriä, kertoo sivuillaan, että Myrskyn metsästäjä oli YLE TV1:n viikon yhdeksänneksi katsotuin ohjelma 452000 katsojalla. Aivan hillitön määrä! Kyllähän se on tiedetty, että myrskybongaus on mediaseksikäs laji, mutta että noin seksikäs. Eivätkä tuossa luvussa edes
Merkinnät
Blogilistalle
Blogispottiin
Googleen
Technoratiin