Merkantilismia markkinoilla

Toisinaan kuulee sanottavan, että tori on Salon sydän. Sitä tori on varmasti monelle muullekin kaupungille, sillä kauan sitten laki kielsi käymästä kauppaa maaseudulla ja salli sen vain kaupungeissa ja kauppaloissa. Mutta kauppa ei näemmä todellisuudessa ole vapaata vieläkään.

Lukemattomat kerrat Salon torilla asioineena tulin vasta nyt keväällä 2014 kiinnittäneeksi ensimmäisen kerran lähempää huomiota siihen, millaisessa otteessa Salon kaupunki torin liiketoimintaa pitää, tai että heiluttaako häntä koiraa. Jo lyhyellä googlettamisella eteen alkoi pulpahdella eriskummallisina pitämiäni asioita.

Toripaikkojen hakeminen ja myöntäminen

Torikauppiaaksi ei pääse noin vain, vaan muiden liiketoiminnan kiemuroiden lisäksi pitää anoa torimyyntitilaa kunnalta. Koska tyhjä tila on torillakin rajallinen resurssi, nousee se millä periaatteilla tila jaetaan keskeiseen rooliin. Lisätietojen saamiseksi lähetin Salon kaupungin tilapalveluille kysymyksen siitä, vaikuttavatko Torin vuosipaikkahakemus -lomakkeen mielestäni arveluttavilta vivahtaneet kohdat ”Myytävät tuotteet” ja ”Hakija on toiminut Salossa torimyyjänä vuodesta NNNN siihen, kenelle ja missä järjestyksessä torin rajallisia vuosipaikkoja vuokrataan.

Sain seuraavan vastauksen:

Torin vuosipaikan myöntämiseen vaikuttaa moni asia:
– hakijoiden senhetkinen määrä
– kauanko toiminut torilla jo myyjänä
– kuinka pitkän ajan vuodesta myy torilla
– anojalla jo olevien paikkojen määrä ja sijainti
– kauanko hakenut vuosipaikkaa
– artikkeli mitä myy (tämä lähinnä siksi, että saataisiin uusia artikkeleita torille ja myyntiä monipuoliseksi)
– onko käynyt myymässä torilla muinakin kuin iltatoripäivinä
– anojan tarvitsema paikkamäärä ja tilantarve
– keskustellaan myös torivalvojan kanssa hakijasta jne.

Listasta ei ilmene, millä painotuksilla valintakriteereitä huomioidaan. Otetaan esimerkki. Oletan, että mahdollisimman suuren osan vuodesta torilla toimiminen on positiivinen tekijä, koska torille oletettavasti halutaan aktiivisuutta eikä tyhjiä myyntipaikkoja. Mutta miten paljon pitkä vuotuinen myyntikausi painaa vaakakupissa suhteessa siihen, montako vuotta kokemusta torikauppiaalla on jo takanaan? Eli jos aion harjoittaa myyntiä torilla tavallista suuremman osan vuodesta, mutta olen toiminut torikauppiaana vasta lyhyen aikaa, tai olen kenties vasta tulossa alalle, niin häviänkö valintamenettelyssä jo useampana vuonna torikauppiaana toimineelle konkarille, joka kuitenkin harjoittaa torikauppaa vain lyhyen kesäsesongin muutamina parhaina päivinä?

Kaupungin tilapalveluiden mukaan edellä listattujen myyntipaikkahakemuksen arviointikriteerien painotuksia ei ole määritelty tarkemmin tai dokumentoitu missään, vaan ”tilannetta arvioidaan aina kokonaisuutena”.

Asialla ei ehkä tule ajatelleeksi olevan suurta merkitystä, jos katsoo kesäisinkin useimpina toripäivinä puolityhjää toria. Maallikko voisi silloin luulla, että torille pääsee myymään halutessaan kuka vain. Mutta torin vuosimyyntipaikoille on ainakin aiemmin ollut jonoa: ”Vuosipaikkoja, joita on 108 kpl, vapautuu vuosittain n. 2 – 4 kpl”, kertoo kaupungin tilapalvelut. Tyhjätkin toripaikat ovat siis varattuja ja siten pois halukkaiden mutta ilman vuosipaikkaa jääneiden torikauppiaiden ulottuvilta. Tosin kaupungin tilapalvelut kertoo sähköpostissa seuraavaa: ”Tällä hetkellä niitä [vuosimyyntipaikkoja] tuntuu nyt vapautuvan enemmänkin, elikkä ensimmäisen kerran 27 vuoteen on mitä jakaa”.

Mielestäni edellä mainituista syistä torin vuosimyyntipaikkojen jakamisessa on sellainen epämääräisyyden tila, joka jättää mahdollisuuden mielivaltaisille valinnoille, joilla hallintoviranomaisen on mahdollista suosia yksiä hakijoita toisten kustannuksella, ja joiden takia ”keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa käytävä keskustelu”* voi saada epäterveitä piirteitä.

Aivan erityisesti silmääni pistää se, että kunta varaa itselleen mahdollisuuden harjoittaa tarveharkintaa sen suhteen, mitä torikauppiaat myyvät. Merkantilismi, jossa itsevaltainen hallinto määrää, kuka saa ja ei saa käydä millaistakin kauppaa, kuuluu 1500-1800 -luvuille. Olkoon tori miten perinteinen tahansa, niin kyllä noin kauas menneisyyteen nojaaminen on jo liikaa. Nykyaikaa olisi antaa markkinoiden eli torilla ostoksia tekevien asiakkaiden päättää, mitä torilla kannattaa ja siten käytännössä voi myydä.

Torimyyntipaikkojen hinnoittelu

Myös torimyyntitilan hinnoittelu vaikuttaa epätasapuoliselta. Kaupunginvaltuuston  pöytäkirja 14.12.2010 kertoo, että jo edellä puheena olleiden vuosimyyntipaikkojen vuokrat ovat tänä päivänä 328 € – 546 € per vuosi paikan keskeisyydestä riippuen. Enemmän tilaa vaativan kahviopaikan hinta oli tuolloin 2184 euroa per vuosi (pari vuotta sitten kahvilapaikan hinta on kuulemma vielä suunnilleen tuplattu, mutta näin kertonut Salon Torikauppiatitten yhdistys ry:n puheenjohtaja ei pyynnöstä huolimatta täsmentänyt mistä julkisista lähteistä tieto löytyy). Torilla on myös rajallinen määrä päiväpaikkoja hintaan 13 € per päivä, mutta päiväpaikkoja ei voi varata etukäteen, eli ammattimainen kauppias ei voi suunnitella toimintaansa niiden varaan.

Salon Seudun Sanomat 13.7.2010 kertoo seuraavaa:

”Salon torin jäätelökioskien myyntipaikkojen vuokrat ovat moninkertaiset verrattuna Salon torikahvioiden paikkavuokriin. Lisäksi jäätelökioskien vuokrat ovat keskenään hyvin erisuuruiset. Ingmanin kioskin vuokra on yli 5000 euroa vuodessa, kun Valion kioski pulittaa vuosittaista päälle 9000 euron vuokraa. Salon torikahvioiden vuokrat sen sijaan ovat 1680 euroa vuodessa.”

”Salon kaupungin taloushallinnon laskentapäällikkö Petteri Wiirilinnan mukaan erot johtuvat jäätelökioskipaikkojen kilpailutuksesta ja Ingmanin kioskia koskevasta vanhasta sopimuksesta.”

”Kioskien vuokrat eivät määräydy toritaksojen mukaan, vaan ne perustuvat tarjouksiin ja neuvotteluihin, jotka on tehty erikseen eri aikoina.”

Kaupunginvaltuuston aiemmin mainittu pöytäkirja kertoo: ”Jäätelökioskien maa-aluevuokrat eivät ole tässä [Toritaksojen korottaminen] mukana, koska niiden vuokratulot on tiliöity tuloiksi maa- ja vesialueisiin”.

Kysymys kuuluukin, miksi ihan samalla torilla muiden torilla myyjien kanssa toimivat jäätelökioskit tulevat hinnoitteluperiaatteen ostalta aivan eri tavoin kohdelluiksi?

Tori tuottaa kaupungille tappiota

Salon Seudun Sanomat 13.7.2010 kertoo myös, että Turun toripaikkavuokrat ovat yli kaksinkertaiset Saloon verrattuna. Edellä mainitussa kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa puolestaan kerrotaan, että 2009 torin tuotot olivat 87 000 euroa ja kulut 134 000 euroa ja että tori tuottaa kaupungille tappiota jopa senkin jälkeen, kun toritaksoja päätettiin korottaa viimeksi 14.12.2010 ja tuottojen oletettiin nousevan 113 000 euroon. Torikahvioiden maksaman tilavuokran tuplaaminenkaan ei oletettavasti ole riittänyt nostamaan kaupungin torista saamia tuloja plussalle.

Mitä asioille voisi tehdä

Tarvittaisiin uudistus, joka poistaa vuosimyyntipaikkojen myöntämisen harkinnanvaraisuuden, poistaa pyyntipaikkojen hinnoittelun erilaisuuden, sekä nostaa torin tuoton vähintään menojen suuruiseksi kaupungille.

Se että vuosimyyntipaikkoja on varaa seisottaa toimettomana jopa kesäsesongin aikana, kertonee siitä, että taksat ovat halpoja. Jäätelökioskien tarjouksiensa perusteella nyt maksamista taksoista taas voitanee päätellä, että taksoilla on potentiaalia olla korkeampia. Turun kaksi kertaa korkeammista taksoista voinee päätellä samaa.

Mielestäni on ilmeistä, että kaikki torin vuosimyyntipaikat tulisi vuokrata tarjouskilpailun perusteella, eikä valinnassa tulisi käyttää mitään muita kriteerejä. Se poistaisi julkishallinnolta mahdollisuuden soveltaa valinnassa pärstäkerrointa, ja siirtäisi vallan torin asiakkaille, jotka lompakoillaan voisivat äänestää, keiden torilla kannattaa toimia myyjinä. Toritaksojen hinnoittelu tapahtuisi samoilla ehdoilla kaikille kauppiaille, eikä enää vaihtelisi sen perusteella, satutko myymään jäätelöä, kahvia vai tomaatteja. Taksojen tuotot suurella todennäköisyydellä nousisivat taksojen asettuessa kuitenkin tasolle, joka torikauppiaiden itsensä mielestä olisi edelleen kannattava.

Tietoni eivät riitä sen arvioimiseen, miten kaupungille torista aiheutuvia menoja voisi karsia. Arvatenkin sieltäkin löytyisi parannettavaa.

Loppukaneetti

Vasemmiston vappujuhla 2014 Salon torillaViimeistelen tätä blogimerkintää vapunpäivänä 2014. Torilla on juuri alkanut vasemmiston vappujuhla. Tapahtuman mainoksen mukaan ”tilaisuutta mahdollistamassa” ovat kaikki kolme torin kahviota. Noinkohan kahvioyrittäjät vain kannattavat tiettyä poliittista aatetta, vai onko mukana ripaus kiitollisuudenvelkaa torin toimintaehdoista päättäville ja torikauppiaiden Stetson-Harrison-valinnasta vastaaville kaupungin vasemmistopoliitikoille ja -virkamiehille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>