Hämärän rajamailla: Auringonnousu ja -lasku

Ilmakehän ominaisuuksien vaikutukset auringonnousun ja -laskun väreihin

Silmiini sattui Stephen Cordifin (NOAA/NWS, Jenkkilän ilmatieteen laitos) alunperin jo vuonna 1996 kirjoittama artikkeli auringonnousun ja -laskun väreistä sekä ilmakehän ominaisuuksien vaikutuksesta niihin.

Artikkelissa Stephen taklaa mm. seuraavia aiheita:

  • Väitteet ilmansaasteiden ja näyttävimpien auringonnousujen ja -laskujen yhteydestä ovat hömppää.
  • Komeimpiin auringonnousuihin ja -laskuihin tarvitaan oikeanlaisia pilviä.
  • Tulivuorenpurkausten stratosfääriin sylkemä tuhka voi aiheuttaa kivoja temppuja.

(via JMG-Galleries)

Auringonnousun ja -laskun ajat sekä ilmansuunnat

Digicamera.netin sivustolla on uusi näppärä Google Maps sovellus, jolla voi laskea auringonnousun ja -laskun ajat sekä ilmansuunnat.

Samat edellä mainitut asiat sekä paljon muuta aiheeseen liittyvää löytyy Matti Tukiaisen Gaisma.com-sivustolta. Katso esimerkiksi Salon tiedot tai etsi oma kotipaikkakuntasi Suomessa.

Auringonnousu- ja lasku kuvausaiheena

Auringonnousu ja -lasku ovat kuvausaiheina salakavalia ja niitä on syytä varoa. Ei, en aio jeesustella siitä, että auringon toljottaminen objektiivin ja etsimen läpi voi olla vahingollista näköelimille.

Ongelma on siinä, että näyttäviä auringonnousuja ja -laskuja on tarjolla suhteellisen useasti ilman mitään eri vaivan näkemistä. Niinpä auringonnousu ja -lasku ovat varmasti yksi kuvatuimmista ellei jopa kuvatuin valokuvausaihe. Käsi ylös, jos joku itseään harrastajavalokuvaajaksi kutsuva ei ole yrittänyt joskus kuvata jompaakumpaa.

Näyttävän auringonnousun tai -laskun todistajana toimiminen saa kuvaajan helposti ihastumaan ottamaansa valokuvaan. Ei siksi, että valokuva olisi upea, vaan siksi, että kuvaustapahtuma oli hieno kokemus. Niinpä kuvaaja tulee sokeaksi kuvassa puhki palaneelle taivaalle ja tukossa olevalle mustalla klöntille kuvan alareunassa (jonka sijainnista yleensä voi päätellä, että sen on tarkoitus esittää maan kamaraa).

Seuraava vaihe on esitellä kuvaa kaikille kiinni saaduille tutuille ja tuntemattomille, joista jokainen on nähnyt kyllästymiseen asti samanlaisia yritelmiä. Kuvaaja on edelleen tikahtua innosta muistellessaan kuvaustapahtumaa, mutta katsoja on lähinnä vaivautunut ja karkaamassa heti tilaisuuden tullen.

Minä en kuitenkaan yritä sanoa, että auringonnousua tai -laskua ei saisi kuvata, koska se on jo kuvattu moneen kertaan. Yritän vaan muistuttaa, ensisijaisesti itselleni, että kannattaa varoa ihastumasta huonoihin kuviin upeiden henkilökohtaisten muistojen takia.

Millainen sitten on upea valokuva auringonnoususta tai -laskusta? En minä vaan tiedä. Sitä on vaikeaa kuvailla sanoilla, mutta yleensä sellaisen tunnistaa heti kun sen näkee.

Täytyypä yrittää muistaa, että sama riski liittyy moneen muuhunkin valokuvausaiheeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>