Vihervasemmiston kognitiivinen dissonanssi

Secular Right -verkkosivuston artikkeli kiinnittää oivallisesti huomiota siihen, että tekstissä, jossa ISIS ilmoittautuu Pariisin perjantaisten terrori-iskujen tekijäksi, se ei sanallakaan mainitse iskujensa edes osasyyksi Le Peniä, ääri-oikeistoa, xenofobiaa tai muuta sellaista,  vaikka juuri näiden syyksi vihervasemmisto islamistien terroriteot haluaisi vierittää. Sen sijaan ISIS mainitsee Pariisin profeettaa pilkkaavien epäjumalanpalvojien ja uskonnottomien kauhistuttavana perversioiden pääkaupunkina. Iskuja niin ikään ei kohdistettu mitään ääri-oikeistoon liittyvää vastaan, vaan ennen kaikkea Pariisin kaupunginosiin, joita voi luonnehtia muun muassa kaikkein monikulttuurillisimmiksi ja ”suvaitsevaisimmiksi”, eli niiksi, joissa meitä metallia kuuntelevien ateistien lisäksi leimallisesti myös vihervasemmalle kallellaan olevat boheemit tykkäävät viettää aikaansa.

© Graham C99 / CC-BY 2.0
© Graham C99 / CC-BY 2.0

Vihervasemmiston kognitiivisen dissonanssin täytyy tällä hetkellä olla hyvin lähellä kaikkien aikojen ennätystään, sillä mitä enemmän ja kovaäänisemmin vihervasemmisto islamismia puolustaa, sitä lähemmäs puolustajiaan islamistit konkreettisesti iskevät.

Miten pitkään ”syy on kaikessa muussa paitsi islamissa” -inttäminen voi jatkua? Pitkään varmasti, sillä onhan se hyvä keppihevonen kääntää huomiota niihin asioihin, joiden ajamiseen omista poliittisista lähtökohdista on mieltynyt. Ketä tahansa muuta väkivallantekijää uskottaisiin sanomisissaan paljon helpommin ja suoremmin, mutta kerta toisensa jälkeen uskonnollisia syitä ja perusteluja suoltavia islamisteja ei haluta uskoa sanomisissaan mistään hinnasta, vaan heidän omat uskonnolliset perustelunsa selitetään pois millä tahansa muulla syyllä.

Maltillisten muslimien olisi aika kohdata se tosiasia, että väkivallan oikeuttamiseen käytettyjen oppien joukossa islamilla on erityisen vaikea painolasti ongelmattomaksi kehittymisen esteenä. Maltillisuus ei riitä, vaan islam tarvitse uudistumista. Uudistuminen ei voi alkaa, jos ne, joiden pitäisi toimia uudistajina, eivät myönnä, uudistamisen kohteessa on mitään vikaa. Eikä sekään auta, jos islamin syyttömyyttä inttävä, omaa agendaansa puolustava vihervasemmisto on vimmassaan valmis repimään riekaleiksi myös uudistusliikkeen kärjessä kuljevat muslimit ja ex-muslimit.