Kuva: lähde Wikimedia Commons, tekijä Stevenfruitsmaak, lisenssi CC by-sa

Belgian paikkatietojen hierarkiarakenne

Belgia tuntuu olevan monessa suhteessa perin pirstaleinen maa.

Ensinnäkin Belgia jakautuu keskenään nahisteleviin alueisiin kielen mukaan. Pohjoisessa on hollanninkielinen Flanderi (kuvassa keltainen alue) ja etelässä ranskankielinen Vallonia (punainen alue). Lisäksi on kaksikielinen Brysselin pääkaupunkialue (oranssi alue). Vallonian itäosassa (sinisellä viivoitettu alue) on pieni saksankielinen vähemmistö.

Belgian maakunnat ja hallintoalueet. Wikimedia

Flanderi ja Vallonia jakautuvat kumpikin viiteen eri maakuntaan.

Maakunnat jakautuvat hallintoalueisiin. Hallintoalueiden lisäksi on lainopilliset alueet (vrt. hovioikeuspiiri?) ja äänestysalueet (vrt. vaalipiiri?). Näillä erityyppisillä alueilla saattaa olla samat tai eri rajat. Lainopilliset alueet ja äänestysalueet jakautuvat vielä erillisiin kantoneihin. Osassa maata erillisistä äänestyalueista on osittain luovuttu ainakin osassa vaaleista.

Hallinnolliset alueet ja kantonit koostuvat kunnista, mutta suuremmissa kaupungeissa saattaa olla useita eri kantoneita.

Brysselin pääkaupunkialue ei ole maakunta eikä se myöskään kuulu yhteenkään maakuntaan. Brysselin pääkaupunkialueella on vain yksi hallintoalue mutta 19 eri kuntaa. Kämpiltä lähtiessä voin kolmessa minuutissa kävellä kolmen kunnan alueella. Vartissa ehtii jo viiteen kuntaan. Ja sanomattakin lienee selvää, että Brysselin pääkaupunkialue ei ole sama asia kuin Brysselin kaupunki.

Tuntuu, että kaiken tämän voisi hoitaa yksinkertaisemminkin. Toisaalta tokihan Suomessakin osataan (vrt. läänit, maakunnat, seutukunnat, kunnat, kylät, hovioikeus- ja tuomiopiirit, vaalipiirit ja äänestysalueet).

Paikkatieto valokuviin

Mistä tämä kaikki kohkaaminen? Vieraassa maassa karttaa joutuu tietysti tutkimaan useammin kuin kotinurkissa. Itse pidän karttoja ja paikkatietoa mielenkiintoisena jo sinällään.

Varsinainen konkreettinen tarve tutkia Belgian paikkatiedon hierarkista rakennetta liittyy tarpeeseen hallita täällä otettujen valokuvien metatietoja. Olen jo aiemmin käsitellyt samaa asiaa Suomen osalta ja kirjoittanut sitä pari blogimerkintääkin. Tämä merkintä palvelee ensisijaisesti omina muistiinpanoinani, mutta toivottavasti siitä on jotain iloa muillekin.

Belgia karttoina

Paikkatiedon hierarkiarakenteen ja paikannimien tutkimiseen paras verkosta löytyvä lähtöpiste on Wikipedian artikkeli Provinces of Belgium. Wikipedia Commonsin sivu Atlas of Belgium on hyvä lähtöpiste erilaisten karttojen etsimiselle.

Kaikkia karttoja ei löydy Wiki-yhteisön tuottamana. Alla joukko googlettamalla löydettyjä hyödyllisiä tai mielenkiintoisia karttoja ja linkit niihin.

Maakunnat ja hallintoalueet

Portail Cartographique de la Région wallonne

Samat tiedot kuin yo. Wikimedian sinipunaisessa kartassa, mutta paremmalla resoluutiolla.

Kunnat

Centre d'information sur les professions medicales et paramedicales

Yksittäiset kunnat (pl. Brysselin kunnat). Kartan lukemista helpottavat hallintoalueiden rajat ikävä kyllä puuttuvat.

Väestötiheys

Centre d'information sur les professions medicales et paramedicales

Ei tähdellinen valokuvien paikkatietojen merkinnässä, mutta mielenkiintoinen siitä huolimatta. Näkeepähän ainakin, mihin suuntaan pitää lähteä, jos miljoonakaupungin loputon touhottaminen alkaa ottaa päähän.

Brysselin kunnat

Commune Libre de l'Ilot Sacré

Brysselin pääkaupunkialueen kunnat. Kuvan resoluutio tosin on sen verran vaatimaton, että tämä ei palvele omaa käyttötarvettani vielä sellaisenaan.

Brysselin alueiden vauraus

Eupedia

Tämäkään ei ole valokuvien arkistoinnin kannalta tähdellistä tietoa, mutta mielenkiintoinen sinällään.

Brysseli Open Street Mapissä

The Information Freeway

Open Street Map-yhteisön Belgiasta luoma paikkatietoaineisto sisältää kuntarajat. Niitä ei tosin ole aivan helppoa erottaa muista merkinnöistä, joten em. muut kartat toimivat hyvänä apuna suurempien kokonaisuuksien hahmottamisessa. Parhaiten kuntarajat erottuvat The Information Freewayn renderöinneissä.

]]> http://www.mantynen.com/teemu/belgian-paikkatiedot/feed/ 0 http://www.mantynen.com/teemu/adobe-lightroom-avainsanalista-suomi/ http://www.mantynen.com/teemu/adobe-lightroom-avainsanalista-suomi/#comments Sun, 06 Jan 2008 11:26:19 +0000 Teemu http://www.mantynen.com/teemu/valokuvaus/adobe-lightroom-avainsanalista-suomi/ Metadata kuvien hallinnoinnissa

Johonkin rajaan asti digikuvien hallinnointia voi hoitaa pelkän hakemistorakenteen ja kuvatiedostojen sopivan nimeämisen turvin. Mutta kun kuvien määrä kasvaa tuhansiin ja aiheita ja kohteita on satapäin, alkaa kuvien löytäminen arkistojen kätköistä olla aina vain vaikeampaa.

Silloin tarvitaan niin sanottuun metadataan eli metatietoon perustuvaa hallinnointijärjestelmää. Metadata on tietoa tiedosta, eli tässä tapauksessa tietoa digikuvista.

Metadatalla kuvan tietoja voidaan kuvailla erittäin monipuolisesti. Useimmat digikamerat liittävät kuvatiedostoon automaattisesti sellaisia tietoja kuin päivämäärä ja kellonaika, kuvausarvot kuten aukko, valotusaika, herkkyys, polttoväli jne., kuvauslaitteiston tekniset tiedot kuten kameran malli ja sarjanumero yms.

Lisäksi kuvaaja voi itse syöttää lisätietoja, kuten kuvaajan nimi- ja yhteystiedot sekä tietoja aiheesta, kohteesta ja kuvauspaikasta. Metatiedon syöttäminen vaatii vaivannäköä, yleensä ripauksen suunnitelmallisuutta ja toisinaan myös suurta itsekuria. Kaiken vaivannäön vastapainoksi automaattisesti ja manuaalisesti talletetun metadatan avulla kuvia voidaan hallinnoida paljon tavanomaista monipuolisemmin.

Adobe Photoshop Lightroom

Adobe Photoshop Lightroom, tai tuttavallisemmin pelkkä Lightroom, on digitaalisten kuvien hallinnointiin ja käsittelyyn tarkoitettu ohjelmisto, joka on suunniteltu erityisesti valokuvaajille. Lightroomin (Windows/Mac) voi ostaa esim. Amazon.co.uk:sta.

Lightroomin avulla monia sellaisia metatietoja, joita kamera ei tallenna kuviin, voi lisätä niihin automaattisesti mm. kuvien muistikortilta tietokoneelle kopioinnin yhteydessä. Lightroomissa voi myös määritellä avainsanoja, järjestellä niitä hierarkkisiin rakenteisiin ja liittää kuvatiedostoihin kuvaamaan kuvien erilaisia ominaisuuksia ja tietoja.

Kannattaa huomata, että jo pitkään markkinoilla ollut, kaikkeen graafisen alan bittikarttakuvien kuvankäsittelyyn tarkoitettu Adobe Photoshop on eri tuote. Lightroomin ja Photoshopin eroja ja yhtäläisyyksiä pitäisi käsitellä omassa erillisessä artikkelissaan, kuten esimerkiksi Mark Galer on tehnyt omassa artikkelissaan “Photoshop Lightroom – Who needs it?”

Jos Lightroom on uusi tuttavuus, niin sen opiskelu kannattaa aloittaa jonkun asiaa käsittelevän kirjan avulla. Itse olen ollut hyvin tyytyväinen Martin Eveningin kirjaan The Adobe Photoshop Lightroom Book: The Complete Guide for Photographers. Kirja on kirjoitettu Lightroomin versiolle 1.0, mutta Evening on kirjoittanut laajan Lightroomin versioille 1.1-1.3 soveltuvan lisäosan, jonka voi ladata ilmaiseksi kirjan julkaisijan sivustolta.

Tämä blogimerkintä olettaa, että Lightroom on lukijalle entuudestaan jossain määrin tuttu. Muutoin kaikki sen yksityiskohdat eivät välttämättä avaudu lukijalle parhaalla tavalla.

Paikkatieto valokuvien metadatana

Tietoa kuvauspaikasta, eli kuvan paikkatietoa, käytetään yleisesti osana digikuvien metadataa. Ainakin itse kuulun sellaiseen koulukuntaan, joka ei tulisi toimeen ilman kuvan paikkatietoa. Päivämäärät, ihmisten nimet ja se miten aiheita tai kohteita tuli kuvailtua metatietoja aiemmin syöttäessä, painuvat ajan myötä unholan hämärään. Mutta kuvauspaikka muistuu yleensä mieleen hyvinkin tarkasti vielä pitkänkin ajan jälkeen.

Tekniikan kehitys on johtamassa siihen, että paikkatietokin voidaan saada automaattisesti kameraan liitetystä GPS-satelliittivastaanottimesta. Toistaiseksi tekniikka on kuitenkin melko lailla kehitysvaiheessa. GPS:n saa liitettyä vain harvoihin kameramalleihin, ja pelkät koordinaattinumerot eivät ole erityisen havainnollisia. Koordinaattien geokoodaus, eli numeeristen koordinaattien muuttaminen paikannimeksi, on vasta tulossa. Ja vaikka sellainen joskus olisikin yleisesti tarjolla, niin mikään automaattinen järjestelmä tuskin voi vastata kuvaajan tarpeisiin nimetä paikkoja juuri niin kuin kukin kuvaaja itse haluaa.

Niinpä paikkatieto täytyy käytännössä syöttää kuviin käsin. Silloin paikkatiedon voi määritellä juuri sillä tavalla ja sillä tarkkuudella, kuin kukin itse haluaa. Hommassa vain on se ongelma, että paikkatiedon syöttäminen voi olla julmetun työlästä. Kun samalla pitäisi syöttää kuviin iso liuta muitakin metatietoja, tahtoo ainakin itselläni loppua joskus viitseliäisyys kesken. Siitä taas on seurauksena, että kuvakatalogi on jatkuvassa vaarassa joutua hunningolle. Niinpä mikä tahansa helpotus metatietojen syöttämiseen on tervetullut.

IPTC location metadata

Lightroom tukee IPTC:n määrittelemän standardin mukaisia metadatakenttiä. Yksi osa standardia ovat paikkatiedot kuvaamisen tarkoitetut kentät ISO Country Code, Country, State/Provice, City ja Location, eli vapaasti kääntäen maakoodi, maa, osavaltio/lääni, paikkakunta ja paikka.

Omasta mielestäni niiden ongelma kuitenkin on, että paikkatietoa ei voi määritellä niin monitasoisesti, kuin itse omassa käytössäni haluaisin. Esim. maakunnan, seutukunnan ja kylän nimille ei ole valmista kenttää.

Toinen ongelma mielestäni on, että vaikka kenttien tiedot voi Lightroomissa määritellä kerralla isolle joukolle eri kuvia, niin jokainen kenttä pitää täyttää aina käsin. Toki esim. maakoodin ja maan nimen voi määritellä kuvien importtaamisen aikaisessa metadata-presetissä. Mutta sekin on hiukan kankea ja vajavainen apu.

Paikkatieto on luonteelta sellaista, että yhden tiedon perusteella tiedetään automaattisesti muita tietoja. Se nyt vaan on turhaa työtä naputella samat tiedot joka kerta uudelleen, kun tylsät rutiinit voisi jättää tietokoneenkin hoidettavaksi.

Otetaanpa esimerkiksi oheisessa ruutukaappauskuvassa näkyvä Suomen rouhein hevospitäjä Ypäjä. Ypäjä kuuluu Forssan seutukuntaan, joka kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin, joka on osa Suomea. Tuo tieto ei muutu kovin usein, ellei Ypäjä sitten joskus tulevaisuudessa yhdisty esimerkiksi Jokioisiin, tai ellei läänijakoa tms. taas joku päivä muuteta.

Lisäksi metadatan paikkatietoja naputellessa en jaksaisi etsiskellä mistään kovin hankalasta paikasta tietoa siitä, mihin seutuun tai lääniin mikäkin paikkakunta oikein kuuluikaan.

Paikkatieto Lightroomin avainsanoina

Jos paikkatieto kuvataan Lightroomin avainsanoina, jotka on jo ennakkoon järjestelty läänien, maakuntien, seutukuntien ja kuntien mukaiseen hierarkkiseen rakenteeseen, päästään paljon helpommalla ja paljon monipuolisempaan tulokseen kuin IPTC:n location-kenttiä käyttäen.

Yksi hyöty on mm. se, että maantiedon tunneilla löysäilleenkään ei tarvitse kesken kaiken etsiskellä tietoa mistään ulkoisesta lähteestä, kuten netistä tai kirjoista, vaan kaikki on ennalta valmiina Lightroomissa itsessään.

Lightroom ystävällisesti myös ynnää kuvien lukumäärän kullekin avainsanahierarkian tasolle. Sen ansiosta yhdellä silmäyksellä saa nopean kuvan siitä, montako kuvaa missäkin esim. läänissä ja maakunnassa on kuvannut. Kuvien etsiminen eri hierarkiatasoilla on helppoa ja nopeaa.

Vaikka hierarkkinen avainsanalista palveleekin erinomaisesti kuvaajan omaa käyttöä, niin ainakin osa kuvatoimistoista vaatii silti IPTC:n standardeja location-kenttiä. Avainsanalista helpottaa myös niiden syöttämistä, koska kuvia on helppo valita listalta ja syöttää niille sitten kyseisen tason IPTC-tiedot kerralla. Eli vaikka kuvatoimistoja silmällä pitäen sijaintitietoa joutuukin ylläpitämään kahdessa paikassa, niin hyödyt korvaavat helposti tämän pienen vaivan. Jos ei joudu murehtimaan kuvatoimistoista lainkaan, niin IPTC location -kentät voinee unohtaa kokonaan.

Paikkatiedon syöttäminen

Oma hyötynsä on myös siitä, että paikkojen ja seutujen nimiä ei tarvitse pakosti naputella käsin. Riittää että valitsee haluamansa kuvat, ja vetää ja pudottaa ne hiirellä paikkakunnan nimen päälle Keyword Tags -paneeliin.

Toki paikkakunnan nimen voi myös kirjoittaa käsin samalla kun syöttää muitakin avainsanoja. Lightroom kaiken lisäksi avustaa avainsanan naputtelemisessa näyttämällä jatkuvasti päivittyvän valikon jo naputellun avainsanan alun perusteella.

Automaattisesti täydentyvä paikkatieto

Koska kunnan nimi on avainsanahierarkiassa, Lightroom osaa automaattisesti liittää kuvaan hierarkian ylemmät tasot, eli seutukunnan, maakunnan, läänin ja maan. Riittää että kuvalle määrittelee manuaalisesti avainsanaksi pelkän kunnan nimen.

Ja mikäänhän ei estä laajentamasta paikkatietohierarkiaa vaikka molemmista päistä, jos se kunkin omiin tarkoituksiin parhaiten sopii. Kunnan nimen alle voi määritellä kylien, rakennusten tai muiden erityisten paikkojen nimiä. Laajentaapa hierarkiaa alaspäin miten monta tasoa tahansa, niin aina riittää että kuvalle määrittelee käsin vain alimman tason paikkatietoavainsanan. Kaikki hierarkian ylempien tasojen avainsanat liitetään kuvaan automaattisesti.

Avainsanojen synonyymit

Jos avainsanoille on määritelty synonyymejä, eli tässä tapauksessa paikannimien vieraskielisiä muotoja, Lightroom osaa automaattisesti liittää nekin osaksi kuvaan metatietoja.

Tästä voi olla apua, jos kuvia on tarkoitus jaella kuvatoimistojen tms. kautta kansainväliselle yleisölle.

Synonyymejä voi hyödyntää myös erilaisten kirjoitusasujen sisällyttämiseen, mikä sekin voi auttaa muita ihmisiä löytämään kuvasi erilaisten hakutoimintojen avulla.

Suomen läänit, maakunnat, seutukunnat ja kunnat valmiina avainsanalistana

Kirjoitin jo aiemmin blogimerkinnän, jossa kerroin taulukoksi keräämistäni Suomen kaikista lääneistä, maakunnista, seutukunnista ja kunnista. Jos joku ei halua ladata varsinaista taulukkoa (.odf tai .csv) ja alkaa kikkailla taulukkolaskentaohjelman kanssa, niin taulukkoa voi tutkailla myös tämän PDF-tiedoston avulla.

Taulukossa on Suomen kaikkien läänien, maakuntien, seutukuntien ja kuntien lyhyet ja pitkät suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset nimet, jotka on järjestelty kyseisen luokittelujärjestelmän mukaiseen hierarkkiseen rakenteeseen. Lyhyt nimi on lyhin mahdollinen mutta silti yksilöivä esitysmuoto nimestä. Pitkä nimi on virallisempi ja täydellisempi esitysmuoto.

Koodasin yksinkertaisen PHP5-CLI-skriptin, jolla muotoilin CSV-tiedoston Lightroomin ymmärtämäksi avainsanatekstitiedostoksi. Samalla tein siitä useita eri versioita, jotta kukin voisi valita juuri niin laajan tai suppean avainsanalistan kuin tuntee tarvitsevansa.

• suomi-fi.txt
  Pelkät suomenkieliset lyhyet nimet
• suomi-fi-en.txt
  Suomen- ja englanninkieliset lyhyet nimet
• suomi-fi-sw-en.txt
  Suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset lyhyet nimet. Itse käytän tätä.
• suomi-fi-fin.txt
  Suomenkieliset lyhyet ja pitkät nimet
• suomi-fi-en-fin-eng.txt
  Suomen- ja englanninkieliset lyhyet ja pitkät nimet
• suomi-fi-sw-en-fin-swe-eng.txt
  Suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset lyhyet ja pitkät nimet

Kussakin tiedostossa suomenkielinen lyhyt nimi on paikkatiedon varsinainen avainsana. Muut muodot, eli ruotsin- ja englanninkielinen lyhyt nimi ja pitkä nimi kaikilla kielillä, ovat avainsanan synonyymeja.

Avainsanalistan tuonti Lightroomiin

Lataa joku yllä luetelluista tekstitiedostoista tietokoneesi kovalevylle. Käynnistä Lightroom. Varmuuskopioi kuvakatalogi! Avaa Metadata-valikko ja valitse Import metadata. Valitse lataamasi tekstitiedosto.

Lightroom lukee tiedostosta löytyvät avainsanat ja synonyymit, ja tuo ne Keyword Tags -paneeliin.

Päällekkäiset avainsanat

Normaalisti Lightroom ei anna perustaa samaa avainsanaa kahteen kertaan. Ainakin itselläni kuvakatalogin avainsanoissa on jo vanhastaan samoja avainsanoja, kuten kunnan nimiä, joita on myös Lightroomiin tuotavassa avainsanalistassa. Se ei estä listan tuontia, mutta mahdolliset päällekkäisyydet kannattaa korjata manuaalisesti.

Käytä Lightroomin Grid-näkymää. Klikkaa vanhaa avainsanaa Keyword Tags -paneelissa. Tämä tuo Gridiin näkyviin kaikki ne kuvat, joille vanha avainsana on määritelty. Valitse kaikki kuvat (Command/Ctrl-A). Raahaa ja pudota kuvat Keyword Tags -paneeliin uuden avainsanan päälle.

Nyt valituille kuville on määritelty sekä vanha että uusi sama avainsana. Jos kuvalla oli jo ennestään esim. vanha avainsana ‘Ypäjä’, niin nyt sillä on avainsanat ‘Ypäjä‘ ja ‘Ypäjä > Forssan seutu’. Asian voi todeta esim. Keywording paneelin Keyword Tags / Enter keywords -kentästä. Suurempi kuin -merkki, eli “nuoli”, on Lightroomin tapa ilmaista ja erottaa kahdennetut avainsanat.

Seuraavaksi poistetaan vanha avainsana esim. klikkaamalla Keywordin Tags -paneelissa vanhaa avainsanaa hiiren oikealla napilla, ja valitsemalla Delete. Lightroom kysyy että oletko ihan varma, kertoo miten monella kuvalla kyseinen avainsana on käytössä, ja huomauttaa, että avainsana poistetaan kaikista kyseisistä kuvista. Hyväksy klikkaamalla Delete All.

Nyt vanha avainsana on poissa, ja kuvilla on vain uusi avainsana. Koska avainsanojen kahdentuminen on näin ollen ratkaistu, Lightroomin ei myöskään tarvitse käyttää enää suurempi kuin -merkkiä uuden avainsanan yhteydessä.

Sama toistetaan kaikille päällekkäisille kahdennetuille avainsanoille. Näin kaikki avainsanojen päällekkäisyydet tulevat ratkotuiksi, ja kuvien paikkatiedot järjestyvät kauniisti hierarkkiseen rakenteeseen, jossa niitä on helppoa ja nopeaa hallinnoida.

Varoitukset

Kyseisten avainsanalistojen tuontia Lightroomiin on toistaiseksi testattu vasta omalla PC:lläni Windows XP SP2:lla ja Lightroom 1.3:lla. Vaikka kaikki on sujunut itselläni ilman pienintäkään ongelmaa, niin ei ole olemassa mitään takuita siitä, että muilla ei ongelmia ilmenisi. Siksi kuvakatalogin varmuuskopioinnin tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Mitään takuita listan täydellisyydestä, oikeellisuudesta tai toiminnallisuudesta ei anneta. Jos homma menee oikein pahasti reisille, niin kaikki on kiinni siitä, onnistutko palauttamaan katalogin ennalleen varmuuskopiosta.

Varsin riskitön tapa testata avainsanalistan tuontia on perustaa uusi tyhjä väliaikainen kuvakatalogi, ja harjoituksenomaisesti tuoda avainsanalista ensin sinne.

Kaikkinainen palaute on oikein tervetullutta. Itselläni avainsanalista on jo arkikäytössä, mutta muiden, avainsanalistan kokeilemista vasta harkitsevien mielenrauhaa kokeilemaan jo rohkaistuneiden palaute auttanee suuresti. Erityisesti Mac-käyttäjien palaute avainsanalistan toimivuudesta Applen koneilla on tarpeen, koska itselläni ei ole Macia, jolla voisin sitä testata.

Lisenssi

Avainsanalistoja voi käyttää Creative Commons Nimeä-Tarttuva 1.0 Suomi -lisenssin ehdoilla. Tehokkaasti tiivistäen se tarkoittaa sitä, että avainsanalistat voi ladata omaan käyttöön ilmaiseksi, ja sen lisäksi niitä voi kopioida ja jaella eteenpäin muille joko sellaisenaan tai muuteltuna, kunhan tekijän nimi mainitaan ja vastaanottajille annetaan samat oikeudet. Nimen rinnalla tai sen sijaan toivoisin käytettävän osoitetta http://www.mantynen.com/teemu/.

Muuta

Jos jotakuta jäi vaivaamaan, että miksi ruutukaappauksissa on juuri Ypäjä ja mikä on siellä sijaitseva Kiesimestarit, niin säästetäänpä googlettamisen vaiva: T:mi Kiesimestarit on siskoni yritys, joka on Suomen ainoana erikoistunut vanhojen hevosvetoisten ajovälineiden, kuten vaunujen, kiesien ja rekien, restaurointiin. Joukko Kiesimestarien verstaalla otettuja kuvia joutui toimimaan koekaniinina avainsanalistan ensimmäisissä testeissä.

Yritin löytää valmista tiedostoa tai muuta vastaavaa, jossa olisi ollut tarvittavat tiedot ja sovellettavissa oleva esitysmuoto, mutta mitään sopivaa ei tietenkään tullut vastaan. Piti sitten tehdä itse. Lähteenä käytin mm. Wikipediaa, jossa on dokumentoitu kaikki läänit, maakunnat, seutukunnat ja kunnat ja niiden hierarkinen rakenne. Lisäksi käytin joukkoa muita satunnaisia sivuja ruotsin- ja englanninkielisten nimien etsimiseen ja tarkistamiseen. Eli tietoa kyllä oli, mutta se oli puutteellista ja hajallaan ja sitä piti järjestellä sopivampaan muotoon.

Lopputuloksena syntyi taulukko, jonka voi ladata täältä. Taulukko on Open Document -formaatissa (.ods). Sitä voi käsitellä esim. OpenOfficen Calc-sovelluksella. Ne poloiset, jotka sinnittelevät omisteisia ja suljettuja tiedostomuotoja käyttävien taulukkolaskentaohjelmien kanssa, voivat ladata taulukon CSV-muodossa (UTF-8).

Taulukon on tarkoitus palvella ensisijaisesti omia tarpeitani. Taulukolla ei ole minkään valtakunnan virallista asemaa. Oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei anneta mitään takuita. Jos taulukko ei sovi jonkun toisen tarpeisiin, sitä voi muuttaa tai jättää käyttämättä. Palautetta ja parannusehdotuksia otetaan silti toki suurella kiitollisuudella vastaan.

On taulukosta sitten hyötyä muille tai ei, niin minusta sen hautominen vain omassa pöytälaatikossa olisi tyhmää. Taulukon antaminen muiden käyttöön ei ole minulta pois. Ihan mihin tahansa paikkojen nimiä sisältävään listaan ei voi saada tekijänoikeussuojaa. Mutta koska tietokanta voi tekijänoikeuslain mukaisesti kuitenkin saada suojan, jos tietokannan sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, niin otetaan se nyt sitten esille tässä ihan virallisesti, niin kenenkään ei tarvitse arvuutella asiaa. Eli – tätä taulukkoa saa kopioida, muokata ja jaella eteenpäin GNU Free Documentation Licensen ehdoilla. Eli hyvin tehokkaasti tiivistettynä: voit tehdä taulukolla mitä tykkäät, kunhan eteenpäin sitä jaellessasi annat vastaanottajille samat oikeudet. Wikipedia käyttää samaa lisenssiä.

Taulukon sarakkeet

• Sarake A – id

  Kullakin listan rivillä on yksilöllinen tunnus eli ns. id-numero. id on sikäli täysin keksitty ja keinotekoinen, että sillä ei ole mitään yhteyttä mihinkään viralliseen numerointi- tai luokitusjärjestelmään.

• Sarake B – level

  Level eli taso kertoo, monennellako tasolla kohde on hierarkisessa rakenteessa. Tämä on tarkoitettu lähinnä helpottamaan taulukon manuaalista käyttöä taulukkolaskentaohjelmassa. Sama tieto on helppoa laskea ohjelmallisestikin, eli minkään taulukon jatkokäsittelyyn tarkoitetun ohjelmiston ei ole pakko (tai järkevää) luottaa tähän taulukon sarakkeeseen. Eli halutessaan sarakkeen solut voi jättää tyhjäksikin.

• Sarake C – parent_id

  parent_id kertoo, minkä hierarkiassa yhtä tasoa ylempänä olevan kohteen alaisuuteen kyseinen kohde kuuluu. Eli esim. kunta-riviltä viitataan seutukunnan id-numeroon. Seutukunta-riviltä viitataan maakunnan id-numeroon jne. Niin sanotusta juurielementistä, eli tässä tapauksessa Suomi, ei viitata mihinkään. Niinpä sen arvona tässä sarakkeessa on nolla.

• Sarakkeet D-F – nimien lyhyt muoto

  Sarakkeissa D-F on kohteiden nimien mahdollisimman lyhyt mutta kuitenkin yksilöivä esitysmuoto niin kuin se omasta mielestäni parhaiten sattui toimimaan. Kyse on siis kaikin tavoin epävirallisesta muodosta.

  • Sarake D – keyword

    keyword-sarakkeessa on kohteen nimen lyhyt suomenkielinen nimi. Joka rivillä on tässä sarakkeessa arvo, eli tätä voinee nimittää jonkinlaiseksi pääsarakkeeksi.

  • Sarake E – synonym1

    synonym1-sarakkeessa on kohteen nimen lyhyt ruotsinkielinen nimi. Jos kunnalla ei ole ruotsinkielistä nimeä, suomenkielistä nimeä ei ole toistettu tässä sarakkeessa.

  • Sarake F – synonym2

    synonym2-sarakkeessa on kohteen nimen lyhyt englanninkielinen nimi. Kuntien suomen- tai ruotsinkielistä nimeä ei ole toistettu. Tyypillisestihän englanniksi puhuttaessa käytetään suomenkielistä kunnan nimeä.

• Sarakkeet G-I – nimien virallisempi muoto

  Sarakkeissa G-I on kohteiden nimien pidempi ja parhaan mukaan virallisempi esitysmuoto.

  • Sarake G – synonym3

    synonym3-sarakkeessa on kohteen nimen pitkä suomenkielinen nimi. Kuntien nimiä ei ole toistettu.

  • Sarake H – synonym4

    synonym4-sarakkeessa on kohteen nimen pitkä ruotsinkielinen nimi. Kuntien nimiä ei ole toistettu.

  • Sarake I – synonym5

    synonym5-sarakkeessa on kohteen nimen pitkä englanninkielinen nimi. Kuntien nimiä ei ole toistettu.

• Loput sarakkeet

  Tässä taulukossa muita sarakkeita ei ole hyödynnetty. Kunkin omasta käytöstä riippuen lopuissa sarakkeissa voinee esittää lisää muita synonyymeja. Se tietysti riippuu siitä, millä tavalla taulukkoa jatkokäsitellään.

Taulukon rivit

• Rivi 1 – otsikot

  Ensimmäisellä rivillä on kunkin sarakkeen nimi tai otsikko. Jatkokäsittelyyn käytettävästä menetelmästä riippuu, voiko otsikkoa muuttaa. Kunkin omassa käytössä tällä tuskin on suurta merkitystä.

• Loput rivit – kohteet

  Lopuilla riveillä on yksi kohde, eli maa, lääni, maakunta, seutukunta tai kunta per rivi.

  Tässä taulukossa rivit on järjestetty hierarkisen rakenteen mukaan niin, että ylimpänä on maa, sitten kaikki läänit, kaikki maakunnat, kaikki seutukunnat ja lopuksi kaikki kunnat. Läänit, maakunnat ja seutukunnat ovat siinä järjestyksessä, jossa satuin ne Wikipediasta löytämään. Kunnat on järjestetty suomenkielisen nimen mukaan laskevaan aakkosjärjestykseen.