Muurlan Linnamäki

Museovirasto kertoo Muurlan Linnamäestä mm. seuraavaa:

Muurlan Linnamäki on laaja jyrkkärinteinen vuori, joka todennäköisesti on toiminut puolustuspaikkana esi- tai varhaishistoriallisena aikana. Jälkiä varustuksista on näkyvissä parissa paikassa vuoren itärinteellä. Kallion keskikohdalla sijaitsevassa notkelmassa on suorakaiteenmuotoisen rakennuksen (koko n. 5 x 6 m) peruskivet.

Valokuvia löytyy mm. Tjeldnetblogista sekä Geoview-sivustolta.

Kartta

Koska Muurlan Linnamäen kohteita ei ole esitetty tarkasti missään kartalla, niin kartta piti laatia itse lisäämällä paikan päällä itse kerättyjä paikkatietoja OpenStreetMapiin. Mutta koska mikään OSM-pohjainen karttasivusto ei tietääkseni näytä kaikkia aiheeseen liittyviä tietoja suoraan samalla kartanäkymällä, niin otin ruutukaappauksen JOSM-karttapiirto-ohjelmasta ja lisäsin siihen hiukan tekstejä tätä blogimerkintää varten.

Kuvakaappaus JOSM-kartanpiirto-ohjelmasta. Map data © OpenStreetMap contributors
© OpenStreetMap contributors

Lähestyminen

Linnamäen länsipuolella kulkee traktori- (tjms.) ura (kuvassa keltainen katkoviiva). Uran eteläpäässä on jonkun tahon parkkipaikkana käyttämä levennys. Valitettavasti uran alussa, aivan valtatien 110 vieressä, on ketju estämässä kulkua autolla. Parkkipaikan käytön jäljistä päätellen jollain on ketjun riippulukkoon avain, mutta laajemmalle yleisölle kulkua parkkipaikalle ei ole päätetty mahdollistaa. Toisaalta ura on keskivaiheiltaan, lammen (kuvassa tummansinisellä) ympäristössä erittäin huonokulkuinen ja märkä, joten jalan on joka tapauksessa mukavampaa kulkea uraa pohjoisen suunnasta.

Siispä auto kannattaa pysäköidä Linnamäen pohjoispuolitse kulkevan metsäautotien varteen. Kuvan tekstin osoittamassa kohdassa, Linnamäen pohjoiskärjen vieressä, on tien eteläisellä pientareella leveämpi kohta, johon saa pari henkilöautoa parkkiin tukkimatta muuten kapeaa metsäautotietä. Metsäautotie on varsin röykkyinen, mutta kyllä siellä pärjää ihan tavallisellakin kaksivetoisella henkilöautolla, kun ajaa rauhallisesti. Ja tavanomaisella polkupyörälläkin pääsee, kaikkein kapearenkaisimmat kisamankelit pois lukien.

Metsäautotieltä patikoidaan traktoriuraa etelään muutama sata metriä. Metsäautotien ja traktoriuran erottaa toisistaan oja, josta ei pääse yli autolla. Pyörän pystyy taluttamaan oja yli. Lammen pohjoispään kohdalla uralta käännytään itään kohti Linnamäkeä.

Mökki

Lammen pohjoiskärjen ja Linnamäen juuren välissä on keskeneräinen hirsimökki. Liekö jonkun saunamökki vai onko paikalle ollut tarkoitus rakentaa jotain Linnamäkeen ja matkailuun liittyvää?

Kohtuullisen hyväkuntoisessa mutta siis keskeneräisessä mökissä on hirsiseinät ja katto, mutta mm. ovet, ikkunat ja lattialaudat puuttuvat. Mökki on kuitenkin mitä mainioin ”perusleiri” Linnamäki-ekskursiolle. Siellä kelpaa nauttia eväät tai pitää sadetta. Voisipa mökissä yöpyäkin, eikä tarvitse ottaa telttaa mukaan (kuin enintään suojaamaan itikoilta).

Polku

Linnamäelle pystyy kiipeämään etelän suunnasta Linnamäen ja Pikku Linnamäen välissä olevan Museoviraston pronssikyltin kohdalta. Melkein pystysuora kallioseinämä vaatii kuitenkin vähäistä enemmän vuorikiipeilijän vikaa. Myös itäseinämää, suunnilleen mökin kohdalta, pystyy vetreämpi sissi kiipeämään ilman erityisiä kiipeilyvarusteita.

Mutta kaikkein helpointa Linnamäelle on kiivetä mökiltä aluksi pohjoiseen lähtevää ja Linnamäen pohjoisosan solaa itään ja lopulta huippua etelään seuraavaa ”polkua” myöden (kuvassa vihreä katkoviiva). Mitään erityistä hyvin erottuvaa kulku-uraa ei ole, mutta maaston muodot kyllä sanelevat mistä kannattaa kulkea.

Pohjoisen solan reittiä myöden nouseminen ei vaadi erityisiä kiipeilijän lahjoja tai ulkoiluvaatteita ja -kenkiä ihmeellisempiä varusteita. Tavanomainen liikuntakyky riittää. Myös suunnilleen täysipäiset lapset ja koirat uskaltaa ottaa mukaan tätä kautta kulkiessa.

Kivijalka

Linnamäen eteläosan huippua koillinen-lounas -suunnassa halkovan solan pohjalla on rakennuksen kivijalan jäänteen (kuvassa pieni harmaa neliö).

Muurit

Samaisen eteläosan solan koillispäässä, Linnamäen itäreunalla, on ainakin pari kivistä kasatun muurin rauniota. Toisessa niistä on Museoviraston pronssikilpi.

Belgian paikkatiedot ja kartat

Kuva: lähde Wikimedia Commons, tekijä Stevenfruitsmaak, lisenssi CC by-sa

Belgian paikkatietojen hierarkiarakenne

Belgia tuntuu olevan monessa suhteessa perin pirstaleinen maa.

Ensinnäkin Belgia jakautuu keskenään nahisteleviin alueisiin kielen mukaan. Pohjoisessa on hollanninkielinen Flanderi (kuvassa keltainen alue) ja etelässä ranskankielinen Vallonia (punainen alue). Lisäksi on kaksikielinen Brysselin pääkaupunkialue (oranssi alue). Vallonian itäosassa (sinisellä viivoitettu alue) on pieni saksankielinen vähemmistö.

Belgian maakunnat ja hallintoalueet. Wikimedia

Flanderi ja Vallonia jakautuvat kumpikin viiteen eri maakuntaan.

Maakunnat jakautuvat hallintoalueisiin. Hallintoalueiden lisäksi on lainopilliset alueet (vrt. hovioikeuspiiri?) ja äänestysalueet (vrt. vaalipiiri?). Näillä erityyppisillä alueilla saattaa olla samat tai eri rajat. Lainopilliset alueet ja äänestysalueet jakautuvat vielä erillisiin kantoneihin. Osassa maata erillisistä äänestyalueista on osittain luovuttu ainakin osassa vaaleista.

Hallinnolliset alueet ja kantonit koostuvat kunnista, mutta suuremmissa kaupungeissa saattaa olla useita eri kantoneita.

Brysselin pääkaupunkialue ei ole maakunta eikä se myöskään kuulu yhteenkään maakuntaan. Brysselin pääkaupunkialueella on vain yksi hallintoalue mutta 19 eri kuntaa. Kämpiltä lähtiessä voin kolmessa minuutissa kävellä kolmen kunnan alueella. Vartissa ehtii jo viiteen kuntaan. Ja sanomattakin lienee selvää, että Brysselin pääkaupunkialue ei ole sama asia kuin Brysselin kaupunki.

Tuntuu, että kaiken tämän voisi hoitaa yksinkertaisemminkin. Toisaalta tokihan Suomessakin osataan (vrt. läänit, maakunnat, seutukunnat, kunnat, kylät, hovioikeus- ja tuomiopiirit, vaalipiirit ja äänestysalueet).

Paikkatieto valokuviin

Mistä tämä kaikki kohkaaminen? Vieraassa maassa karttaa joutuu tietysti tutkimaan useammin kuin kotinurkissa. Itse pidän karttoja ja paikkatietoa mielenkiintoisena jo sinällään.

Varsinainen konkreettinen tarve tutkia Belgian paikkatiedon hierarkista rakennetta liittyy tarpeeseen hallita täällä otettujen valokuvien metatietoja. Olen jo aiemmin käsitellyt samaa asiaa Suomen osalta ja kirjoittanut sitä pari blogimerkintääkin. Tämä merkintä palvelee ensisijaisesti omina muistiinpanoinani, mutta toivottavasti siitä on jotain iloa muillekin.

Belgia karttoina

Paikkatiedon hierarkiarakenteen ja paikannimien tutkimiseen paras verkosta löytyvä lähtöpiste on Wikipedian artikkeli Provinces of Belgium. Wikipedia Commonsin sivu Atlas of Belgium on hyvä lähtöpiste erilaisten karttojen etsimiselle.

Kaikkia karttoja ei löydy Wiki-yhteisön tuottamana. Alla joukko googlettamalla löydettyjä hyödyllisiä tai mielenkiintoisia karttoja ja linkit niihin.

Maakunnat ja hallintoalueet

Portail Cartographique de la Région wallonne

Samat tiedot kuin yo. Wikimedian sinipunaisessa kartassa, mutta paremmalla resoluutiolla.

Kunnat

Centre d'information sur les professions medicales et paramedicales

Yksittäiset kunnat (pl. Brysselin kunnat). Kartan lukemista helpottavat hallintoalueiden rajat ikävä kyllä puuttuvat.

Väestötiheys

Centre d'information sur les professions medicales et paramedicales

Ei tähdellinen valokuvien paikkatietojen merkinnässä, mutta mielenkiintoinen siitä huolimatta. Näkeepähän ainakin, mihin suuntaan pitää lähteä, jos miljoonakaupungin loputon touhottaminen alkaa ottaa päähän.

Brysselin kunnat

Commune Libre de l'Ilot Sacré

Brysselin pääkaupunkialueen kunnat. Kuvan resoluutio tosin on sen verran vaatimaton, että tämä ei palvele omaa käyttötarvettani vielä sellaisenaan.

Brysselin alueiden vauraus

Eupedia

Tämäkään ei ole valokuvien arkistoinnin kannalta tähdellistä tietoa, mutta mielenkiintoinen sinällään.

Brysseli Open Street Mapissä

The Information Freeway

Open Street Map-yhteisön Belgiasta luoma paikkatietoaineisto sisältää kuntarajat. Niitä ei tosin ole aivan helppoa erottaa muista merkinnöistä, joten em. muut kartat toimivat hyvänä apuna suurempien kokonaisuuksien hahmottamisessa. Parhaiten kuntarajat erottuvat The Information Freewayn renderöinneissä.

Suomen läänit, maakunnat, seutukunnat ja kunnat Adobe Lightroomiin

Metadata kuvien hallinnoinnissa

Johonkin rajaan asti digikuvien hallinnointia voi hoitaa pelkän hakemistorakenteen ja kuvatiedostojen sopivan nimeämisen turvin. Mutta kun kuvien määrä kasvaa tuhansiin ja aiheita ja kohteita on satapäin, alkaa kuvien löytäminen arkistojen kätköistä olla aina vain vaikeampaa.

Silloin tarvitaan niin sanottuun metadataan eli metatietoon perustuvaa hallinnointijärjestelmää. Metadata on tietoa tiedosta, eli tässä tapauksessa tietoa digikuvista.
Jatka artikkeliin Suomen läänit, maakunnat, seutukunnat ja kunnat Adobe Lightroomiin

Suomen läänit, maakunnat, seutukunnat ja kunnat

Tässä päivänä eräänä minulle syntyi tarve käyttää tietoa, joka kuvaisi Suomen kuntia sekä niiden suhdetta läänien, maakuntien ja seutukuntien hierarkiseen rakenteeseen. Palaan tuohon tarpeeseen lähiaikoina uudelleen erillisen blogimerkinnän muodossa. Lyhyesti kuitenkin todettakoon, että tarve liittyi valokuvien avainsanojen määrittelyyn. Ja vielä lisävinkkinä mainittakoon, että jos mieleesi juolahtaa, että tämä olisi kiva saada Lightroomin avainsanalistan osaksi, niin kannattaa poiketa myöhemmin uudestaan.

Yritin löytää valmista tiedostoa tai muuta vastaavaa, jossa olisi ollut tarvittavat tiedot ja sovellettavissa oleva esitysmuoto, mutta mitään sopivaa ei tietenkään tullut vastaan. Piti sitten tehdä itse. Lähteenä käytin mm. Wikipediaa, jossa on dokumentoitu kaikki läänit, maakunnat, seutukunnat ja kunnat ja niiden hierarkinen rakenne. Lisäksi käytin joukkoa muita satunnaisia sivuja ruotsin- ja englanninkielisten nimien etsimiseen ja tarkistamiseen. Eli tietoa kyllä oli, mutta se oli puutteellista ja hajallaan ja sitä piti järjestellä sopivampaan muotoon.

Lopputuloksena syntyi taulukko, jonka voi ladata täältä. Taulukko on Open Document -formaatissa (.ods). Sitä voi käsitellä esim. OpenOfficen Calc-sovelluksella. Ne poloiset, jotka sinnittelevät omisteisia ja suljettuja tiedostomuotoja käyttävien taulukkolaskentaohjelmien kanssa, voivat ladata taulukon CSV-muodossa (UTF-8).

Taulukon on tarkoitus palvella ensisijaisesti omia tarpeitani. Taulukolla ei ole minkään valtakunnan virallista asemaa. Oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei anneta mitään takuita. Jos taulukko ei sovi jonkun toisen tarpeisiin, sitä voi muuttaa tai jättää käyttämättä. Palautetta ja parannusehdotuksia otetaan silti toki suurella kiitollisuudella vastaan.

On taulukosta sitten hyötyä muille tai ei, niin minusta sen hautominen vain omassa pöytälaatikossa olisi tyhmää. Taulukon antaminen muiden käyttöön ei ole minulta pois. Ihan mihin tahansa paikkojen nimiä sisältävään listaan ei voi saada tekijänoikeussuojaa. Mutta koska tietokanta voi tekijänoikeuslain mukaisesti kuitenkin saada suojan, jos tietokannan sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, niin otetaan se nyt sitten esille tässä ihan virallisesti, niin kenenkään ei tarvitse arvuutella asiaa. Eli – tätä taulukkoa saa kopioida, muokata ja jaella eteenpäin GNU Free Documentation Licensen ehdoilla. Eli hyvin tehokkaasti tiivistettynä: voit tehdä taulukolla mitä tykkäät, kunhan eteenpäin sitä jaellessasi annat vastaanottajille samat oikeudet. Wikipedia käyttää samaa lisenssiä.

Taulukon sarakkeet

  • Sarake A – id

    Kullakin listan rivillä on yksilöllinen tunnus eli ns. id-numero. id on sikäli täysin keksitty ja keinotekoinen, että sillä ei ole mitään yhteyttä mihinkään viralliseen numerointi- tai luokitusjärjestelmään.

  • Sarake B – level

    Level eli taso kertoo, monennellako tasolla kohde on hierarkisessa rakenteessa. Tämä on tarkoitettu lähinnä helpottamaan taulukon manuaalista käyttöä taulukkolaskentaohjelmassa. Sama tieto on helppoa laskea ohjelmallisestikin, eli minkään taulukon jatkokäsittelyyn tarkoitetun ohjelmiston ei ole pakko (tai järkevää) luottaa tähän taulukon sarakkeeseen. Eli halutessaan sarakkeen solut voi jättää tyhjäksikin.

  • Sarake C – parent_id

    parent_id kertoo, minkä hierarkiassa yhtä tasoa ylempänä olevan kohteen alaisuuteen kyseinen kohde kuuluu. Eli esim. kunta-riviltä viitataan seutukunnan id-numeroon. Seutukunta-riviltä viitataan maakunnan id-numeroon jne. Niin sanotusta juurielementistä, eli tässä tapauksessa Suomi, ei viitata mihinkään. Niinpä sen arvona tässä sarakkeessa on nolla.

  • Sarakkeet D-F – nimien lyhyt muoto

    Sarakkeissa D-F on kohteiden nimien mahdollisimman lyhyt mutta kuitenkin yksilöivä esitysmuoto niin kuin se omasta mielestäni parhaiten sattui toimimaan. Kyse on siis kaikin tavoin epävirallisesta muodosta.

    • Sarake D – keyword

      keyword-sarakkeessa on kohteen nimen lyhyt suomenkielinen nimi. Joka rivillä on tässä sarakkeessa arvo, eli tätä voinee nimittää jonkinlaiseksi pääsarakkeeksi.

    • Sarake E – synonym1

      synonym1-sarakkeessa on kohteen nimen lyhyt ruotsinkielinen nimi. Jos kunnalla ei ole ruotsinkielistä nimeä, suomenkielistä nimeä ei ole toistettu tässä sarakkeessa.

    • Sarake F – synonym2

      synonym2-sarakkeessa on kohteen nimen lyhyt englanninkielinen nimi. Kuntien suomen- tai ruotsinkielistä nimeä ei ole toistettu. Tyypillisestihän englanniksi puhuttaessa käytetään suomenkielistä kunnan nimeä.

  • Sarakkeet G-I – nimien virallisempi muoto

    Sarakkeissa G-I on kohteiden nimien pidempi ja parhaan mukaan virallisempi esitysmuoto.

    • Sarake G – synonym3

      synonym3-sarakkeessa on kohteen nimen pitkä suomenkielinen nimi. Kuntien nimiä ei ole toistettu.

    • Sarake H – synonym4

      synonym4-sarakkeessa on kohteen nimen pitkä ruotsinkielinen nimi. Kuntien nimiä ei ole toistettu.

    • Sarake I – synonym5

      synonym5-sarakkeessa on kohteen nimen pitkä englanninkielinen nimi. Kuntien nimiä ei ole toistettu.

  • Loput sarakkeet

    Tässä taulukossa muita sarakkeita ei ole hyödynnetty. Kunkin omasta käytöstä riippuen lopuissa sarakkeissa voinee esittää lisää muita synonyymeja. Se tietysti riippuu siitä, millä tavalla taulukkoa jatkokäsitellään.

Taulukon rivit

  • Rivi 1 – otsikot

    Ensimmäisellä rivillä on kunkin sarakkeen nimi tai otsikko. Jatkokäsittelyyn käytettävästä menetelmästä riippuu, voiko otsikkoa muuttaa. Kunkin omassa käytössä tällä tuskin on suurta merkitystä.

  • Loput rivit – kohteet

    Lopuilla riveillä on yksi kohde, eli maa, lääni, maakunta, seutukunta tai kunta per rivi.

    Tässä taulukossa rivit on järjestetty hierarkisen rakenteen mukaan niin, että ylimpänä on maa, sitten kaikki läänit, kaikki maakunnat, kaikki seutukunnat ja lopuksi kaikki kunnat. Läänit, maakunnat ja seutukunnat ovat siinä järjestyksessä, jossa satuin ne Wikipediasta löytämään. Kunnat on järjestetty suomenkielisen nimen mukaan laskevaan aakkosjärjestykseen.