Myrskybongareiden slangisanasto

Törmäsin Steve Hamiltonin blogimerkintään Storm Chaser Slang, jossa Steve kirjoittaa lyhyesti amerikkalaisten myrskybongarien slangisanastosta.

Päähäni pälkähti apinoida Steveä ja kirjoitella samanlaista listaa suomalaisten bongarien käyttämästä slangista. Taannoin esitetyssä suomalaisessa myrskybongausdokumentissakin vilisi tiuhaan slangisanastoa, joten listasta voisi olla apua senkin ymmärtämisessä.

Rajaus

Virallinen terminologia

Aluksi rajasin listalta pois virallisen sääalan terminologian, koska se ei ole varsinaisesti slangia vaan ennemminkin jargonia, ja ansaitsisi oman erillisen listansa. AJP on dokumentoinut virallista terminologiaa kiitettävästi omalla sivustollaan. Myös suomenkielisessä Wikipediassa on sääaiheisia termejä.

Englanninkielinen slangi

Englanninkielistä slangisanastoa tai siitä suoraan johdettuja väännöksiä sisällytin vain siinä määrin, kun ne ovat saavuttaneet yleisesti käytetyn slangisanan aseman.

Vakiintumattomat slangisanat

Jätin muutoinkin pois sanat, joilla ei ole mielestäni vakiintunutta asemaa. Yhden henkilön keksimä ja käyttämä sana ei vielä ole mielestäni slangia, ellei se leviä laajemman ryhmän yleiseen käyttöön.

Tietotekniikkaslangi

Listalta puuttuu myös tietotekniikka-alan slangi, vaikka sitä viljelläänkin paljon harrastuksen ja siihen liittyvän harrastajien välisen yhteydenpidon tietoteknisyydestä johtuen.

Erisnimet ja lyhenteet

En kovin herkästi lisännyt listaan myöskään erisnimiä tai lyhenteitä, vaikka moni sellainen onkin slangisanan kaltaisessa asemassa. Esimerkiksi European Storm Forecast Experiment, joka käyttää itse itsestään lyhennelmää Estofex (http://www.estofex.org/), tunnetaan bongarien keskuudessa laajasti ja yksiselitteisesti Estofexinä. Muita vastaavia ovat esim. Farmitti (farmit.net ja erityisesti sen ilmainen sadetutkasivu), FMI (Finnish Meteorological Institute, Suomen Ilmatieteen laitos), GFS (Global Forecast System) jne.

Täydennystä ja laajennusta

Vaikka myrskyjä on katseltu iät ja ajat, ja vaikka niihin liittyvää slangia on ollut yhtä kauan (”Ukko, ylinen jumala, remupilven reunimmainen”), niin yleisenä ja järjestäytyneempänä laajan joukon yhteisenä harrastuksena myrskybongaus on nuori. Tästä syystä slangisanastoa ei ole ehtinyt muodostua erityisen paljoa. Osasyynä slangisanaston vähyyteen on varmasti myös se, että koska sääolosuhteet Suomessa ovat pääsääntöisesti varsin lempeitä elleivät jopa tylsiä, niin tilaisuuksia raflaavan slangisanaston luomiseen on ollut rajoitetusti.

Listalta puuttuu sanoja varmasti myös oman muistini ja tietouteni rajoituksien takia. Siksi huomioita ja lisäyksiä olisikin mukava saada blogiin jätettyjen kommenttien muodossa.

Slangisanalista

bingo, bingorivi, sääbingo
Sääbingolla viitataan Ilmatieteen laitoksen viiden vuorokauden sääennusteeseen.

Bingorivi on kyseisen ennusteen graafinen esitysmuoto, jossa tulevien päivien ennusteiden graafiset symbolit ovat nätissä rivissä.

bustola
Bustola on tulokseton, epäonnistunut myrskybongausmatka.

Suora lainaus englanninkielisestä myrskybongausslangista, sillä myös rapakon takana käytetään täysin samaa sanaa samassa merkityksessä. Sanan ”bust” suoria suomennoksia ovat mm. ”floppi”, ”epäonnistunut tekele” ja ”rikki[näinen]”.

chase
Myrskybongausmatka tai jahti. Suora suomennos: ”ajaa takaa”, ”metsästää”, ”jahdata”.

Chasella tarkoitetaan onnistunutta myrskybongausmatkaa. Tuloksekkaan matkan aikana tai sen jälkeen termi on ansaittu. Mutta chase voi viitata myös vielä suunnitteilla olevaan matkaan tai jo käynnistyneeseen, mutta vielä alkuvaiheissaan olevaan matkaan, sillä tuolloin kaikki luonnollisesti olettavat matkan onnistuvan.

Tietysti on myös täysin mahdollista, eikä itse asiassa ihan harvinaistakaan, että terhakkaasti aloitettu chase on pakko jossain vaiheessa tunnustaa epäonnistuneeksi, jolloin sitä joutuu vastentahtoisesti kutsumaan bustolaksi.

Myös chase on suora lainaus englanninkielisestä slangista.

core punch
Ukkossolun ytimen eli sen voimakkaimman osan alitse kulkeminen.

Suora lainaus englanninkielisestä slangista. Suora suomennos voisi olla ”ytimen puhkaisu”.

Suomessa core punchiin liittyy harvoin mitään suuren suurta dramatiikkaa, koska täkäläiset ukkossolut ovat tyypillisesti varsin lauhkeita. Ytimen alla tavataan lähinnä keskimääräistä rankampaa sadetta, jonka seassa on ehkä muutaman millin kokoisia rakeita, sekä tietysti ukkossoluun liittyvää salamointia tavanomaista lähempää nähtynä. USA:n keskilännessä eli ns. Tornado alleyssä ukkossolun ytimen alla on paljon todennäköisempää tulla tennispallon kokoisten jäärakeiden tai tornadon ilmaan nostamien traktoreiden moukaroimaksi. Suomessa tällainen on äärimmäisen harvinaista.

Vaikka core punchiin ei siis Suomessa liity suoranaista hengenvaaraa, niin myrskybongaustaktiikkana se ei silti ole erityisen suositeltava, koska rankkasateessa on vaikeaa nähdä mitään mielenkiintoista. Toki sekin on kokemus sinällään.

führer, überführer, apuführer
Ursan myrskybongausjaoston vetäjän leikkimielinen liikanimi.

Ainakin toistaiseksi liikanimi on kiertänyt vetäjän tehtävää hoitaneelta henkilöltä seuraavalle. Toivottavasti niin on jatkossakin, koska allekirjoittanut on toiminut jaoston toisena vetäjänä tämän vuoden ajan. Edelliseltä vetäjältä peritty tehtävä ja siihen liittyvä liikanimi olisi tarkoitus siirtää taas seuraavalle vuoden lopussa ;)

Koska tänä vuonna jaostolla on ollut kaksi vetäjää, eli ns. vetäjä ja apulaisvetäjä, on tarvinnut erikseen käyttää liikanimiä überführer ja apuführer, jolla führerit erotetaan toisistaan.

kipinä, kipinöidä
Salama, salamoida
maasalama
miitti
Sanan miitti, joka on johdettu suoraan englanninkielisestä sanasta meet (tavata) tai meeting (tapaaminen, kokous), voisi luulla tarkoittavat tapaamista yleisesti, mutta käytännössä sillä on alettu tarkoittamaan nimen omaan Ursan myrskybongausjaoston syystapaamista, joka muuten seuraavan kerran järjestetään 27.-28.10.2007, eli parin viikon päästä.
syystapaaminen
murahdella
Ukkostaa. Lähemmin tarkoitetaan ukkosen jyrinää.

mörkö
Ukkospilvi. Toisinaan termi saattaa vihjata, että kyseessä olisi hiukan tavanomaista voimakkaampi ukkospilvi.
kalevantuli
mössö
Harmaa piirteetön pilvimassa, jossa ei ole oikein mitään mielenkiintoista nähtävää tai valokuvattavaa.
mössö
otus
Ukkospilvi. Kts. myös mörkö.

Tämä on leimallisesti erään tietyn bongarin usein viljelemä sana :) Se on kuitenkin alkanut vakiinnuttaa asemaansa muidenkin bongarien keskuudessa siinä määrin, että ansaitsee tulla jo mainituksi slangisanana.

ukkossolu

poppari
Popparit eli pop-cornit ovat kukkakaalin näköisiä cumuluspilviä, joita tupsahtelee tyypillisesti kesäisinä iltapäivinä taivaalle kuin paukkujyviä. Käytetään myös erityistä nimitystä poppariukkonen, jos joku cumuluspilvistä kasvaa ukkoseksi asti.
popcorn-pilvi

pissiä alleen
Ukkossoluksi kehittymässä ollut kuurosolu tai jo auttavaan alkuun päässyt ukkonen tyytyykin vain ropsauttamaan pelkän sadekuuron ja lässähtää kasaan tarjoamatta mitään sen erityisempää nähtävää.

Toisinaan käytetään myös termiä mössähtää. Kts. mössö.

iltapäiväukkonen

Rapu, RaPu
Tarkemmin ottaen RaPu, eli Rae- ja puuskatuote. Vaikka RaPu onkin lyhenne erisnimestä, niin se ansaitsee tulla mainituksi slangisanastossa, koska myrskybongausslangissa sen kirjoitusasu ja taivutusmuodot väännetään yleisesti muistuttamaan snapsien kera nautittavaa äyriäistä.

Rae- ja puuskatuote on Ilmatieteen laitoksen vielä kehitysvaiheessa oleva järjestelmä, jossa sadetutkadatasta pyritään uusien vielä kehitteillä olevien tietokonealgoritmien avulla erottamaan rakeita ja voimakkaita tuulenpuuskia tuottavat ukkossolut.

Ursa ry:n myrskybongausjaosto ja osa sen myrskybongareista ovat tehneet jo muutaman vuoden ajan yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa RaPu-projektin parissa. Myrskybongarit ovat seuranneet Rae- ja puuskatuotteen jalostamia sadetutkakuvia bongausmatkoillaan ja raportoineet kentällä tekemiään havaintoja vastapalveluksena Ilmatieteen laitokselle. Rae- ja puuskatuotteen laskelmien ja todellisten kenttähavaintojen vertailun perusteella Ilmatieteen laitos hienosäätää ja jatkokehittää laskennassa käyttämiään matemaattisia algoritmeja.

Lisätietoja mm. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusta Aino 2/2005: ”Säävaroituspalveluiden kehittäminen häiriötilanteiden ennakoimiseksi”.

ränni
Tie, jolta ei näe ympäröivää taivasta tietä molemmin puolin reunustavan tiheän puuston takia.

Metsäisessä Suomessa turhankin tuttu tilanne; lähistöllä ukkostaa, mutta rännistä ei löydy hakemallakaan kohtaa, josta ukkosta pääsisi esteettä seuraamaan tai valokuvaamaan.

yökkönen
Termiä yökkönen käytetään sekä valaisevista yöpilvistä että yöukkosesta. Nähtäväksi jää, vakiintuuko termin merkitys joskus myöhemmin. Itse olen jälkimmäisen merkityksen kannalla.

Valaiseva yöpilvi

Myrskyn metsästäjä on nähty

TV-dokumentti ”Myrskyn metsästäjä” esitettiin tänään. Kirjotin asiasta laajemman blogimerkinnän jo aikaisemmin.

Nyt kun dokkari on nähty, niin pitää todeta, että se on erinomainen. Odotin suurella mielenkiinnolla mitä tuleman pitää, enkä joutunut pettymään. Kiitokset ja onnittelut ohjaaja Kimmo Leedille ja koko tuotantotiimille. Toivottavasti uusia myrskybongausdokkareita tehdään lisää jo lähiaikoina.

Jos dokumentti jäi katsomatta, niin se esitetään uusintana torstaina 11.10. TV1:ssä klo 10.30 ja perjantaina 12.10. TV1:ssä klo 16.30.

Dokumentti on nähtävillä myös netin kautta Yle Areenalla 09.10. klo 20:00 – 16.10. klo 20:00 välisenä aikana, paitsi jos käyttää tietokoneessaan vaihtoehtoista käyttöjärjestelmää, jota ei ole valmistanut monopoliaseman väärinkäytöksestä oikeudessa tuomittu Micro$oft, joka on nykyisen julkisen palvelun TV-yhtiö YLE:n uuden pääjohtajan edellinen työnantaja.

Loppuun pitää vielä todeta, jotta kenellekään ei jää epäselväksi, että kyllä myrskybongareille sallitaan muunkinlainen pään karvoitus, kuin pukinparta ja klaniksi ajeltu kuontalo :)

Mallorcan ukkosmyrsky

4.10.2007 Palma de Mallorcalla riehui rajuilma, josta uutisoitiin laajasti myös Suomessa. Esim:

Nyt muutamaa päivää myöhemmin tapahtumista alkaa olla lisätietoja netissä. Kyseessä oli ns. supersolu-ukkonen, johon liittyi myös trombi.

Myrskybongari Zator lähetti #myrskybongarit IRC-kanavalle linkin espanjankieliselle keskusteluforumille, josta löytyy muutamia hyviä valo- ja satelliittikuvia, sekä liuta linkkejä tapahtumasta kuvattuihin YouTube-videoihin. Alla paras niistä:

Tässä joitakin poimintoja muista katsomisen arvoisista videopätkistä:

Kamerakaluston talvitesti

Christer Dahlin ja lumipeitteinen Nikon D2x

Nikon Pro -lehden uusinta numeroa lukiessa silmiini tarttui mielenkiintoinen kuva paksuihin talvitamineisiin pukeutuneesta valokuvaajasta ja tämän lumipeitteisestä kamerasta. Kuva ohessa vasemmalla. Sen isompaa versiota voi tarkastella sivustolla Fotosidan.se.

Kaikin puolin upea kuva. Kylmien sinisten sävyjen ja pakkasen pureman punaisen ihon välillä on hienoa vastakohtaisuutta. Ilmassa lentävän lumi luo kuvaan toimintaa ja tilanteen tuntua. Tiukka rajaus tuo tilanteen vieläkin lähemmäs niin, että vaistomaisesti tekee mieli hakea ylle lisää vaatteita. Aihe jo sinälläänkin on mielenkiintoinen, sillä myrskybongauksessa omakin kameralaitteisto joutuu toisinaan sietämään melkoista luonnon elementtien rääkkiä.

Kuvan taustatiedot

Kuva on otettu maaliskuussa 2007 Sylarnan vuorilla Jämtlannissa keskisessä Ruotsissa.

Kuvassa esiintyy Christer Dahlin ja tämän Nikon D2x. Kuvan on ottanut Christer Lindh Nikon D200 -kameralla ja Nikkor 17-55/2.8 -objektiivilla, jotka nekin kuulemma olivat yhtäläisen lumipeitteen vuoraamia. Kumpaisenkin Christerin sivustoilta löytyy lisää heidän ottamiaan mielenkiintoisia ja hienoja kuvia. Julkaisen oheisen kuvan kuvaajan antamalla luvalla.

Christer L kertoo, että kuva on otettu viikon mittaisen valokuvauskurssin aikana. Termi ”fotosafari” ei varmaan oikein sovellu tähän yhteyteen :) Fotosidan.se-sivustolta löytyy lisää kyseisellä kurssilla otettuja kuvia.

Sää kurssin aikana oli ollut kertoman mukaan vaihteleva ja mielenkiintoinen. Vaikka kuva hönkii kylmyyttä, niin lämpötila ei kuitenkaan kuvaushetkellä ollut kuin viisi astetta pakkasella. Mutta hieno puuterilumi, jota tuuli pöllytti kinosten yli, tarttui vaatteisiin ja kalustoon. Etulinssin puhtaana pitäminen oli kuulemma kovasti työlästä. Eikä tarkentaminen tanakasti huurtuneen etsimen läpi ollut helppoa sekään. Silti kumpainenkaan kamera ei kuulemma ollut moksiskaan moisesta kurittamisesta, vaan toimi hienosti koko kurssin ajan ja vielä sen jälkeenkin.

Pitää kyllä myöntää, että Christereillä on melkoisesti pokkaa kalustonsa käsittelyn suhteen. Oma kanttini ei anna periksi, vaan kääräisen kameran sadesuojan sisään vähänkään kovemmassa lumisateessa.

Ukkoskauden 2007 jälkipyykkiä

Ilmatieteen laitoksen Turvallisuussääpalvelussa työskentelevä meteorologi Ari-Juhani Punkka, joka tuntee myrskyt niin ammattinsa kuin myrskybongausharrastuksensakin kautta, kirjoittaa blogissaan menneen ukkoskauden erityispiirteistä otsikolla ””.

Itse kiinnitin kesällä pariinkin otteeseen erityistä huomiota siihen, että salamoinnin kerrannaisuus (peräkkäiset samassa purkauskanavassa tapahtuvat sähköpurkaukset, jotka näkyvät salaman välkkymisenä) vaikutti silmämääräisesti arvioiden paljon tavanomaista suuremmalta. Itselläni käytettävissä olleet mittaustiedot ovat kuitenkin niin suppeita, että niistä ei vielä voi vannoa, että onko kyseessä vain oma harhakuvitelma, vaiko ihan oikean suuntainen havainto. En ollut kuitenkaan ainoa, joka oli pannut merkille saman ilmiön. Täytyypä yrittää ottaa selvää.