Aiemmin pidin läppäriä etumatkustajan penkillä tai etumatkustajan jalkotilaan tehdyt tason päällä. Käytettävyyden kannalta se ratkaisu oli kuitenkin surkea. Näyttö jäi kauas sivulle ja näppäimistö oli liian alhaalla. Eikä istuimelle mahtunut juuri muuta matkustajasta puhumattakaan.

Uuden telineen avulla sekä läppärin näytön että näppäimistön saa sijoitettua kuljettajan kannalta huomattavasti aiempaa ergonomisemmin ajoturvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Teline tai tietokone eivät myöskään ole vaihdekepin, keskikonsolin nappuloiden tai hansikaslokeron tiellä. Etumatkustajakin mahtuu taas istuimelleen. Tietokonetta voi jopa käännellä kuljettajan ja apukuljettajan välillä. Telineen voi kiinnittää tai irrottaa alle minuutissa kahden kuusiokoloruuvin avulla. Autoon en joutunut tekemään yhtään pysyvää muutosta, kuten uusia reikiä tai muuta vastaavaa.

Jos saa kehua omia tekeleitään, niin sanonpa vaan, että telineestä tuli parempi kuin uskalsin odottaakaan.

Kuva-arkisto

Oheisessa kuva-arkistossa on muutama selventävä valokuva, sekä skannattu luonnos. Ideaa ja kuvia saa hyödyntää omaan käyttöön, eikä patenttihakemusta ole laitettu vireille.

Ohessa vielä luonnos, jossa putket ja putkiliittimet on numeroitu, jotta niihin on helpompi viitata tekstissä. Putket on numeroitu sinisellä, liittimet punaisella. Luonnos ei ole missään mittakaavassa. Komponenttien todellisista mittasuhteista saa parhaiten selvää valokuvista ja CAD-piirroksesta.

Komponenttitoimittaja

Kun mainitsin tietokonetelineestä myrskybongarien sähköpostilistalla ja Twitterissä, muutama kiinnostunut tiedusteli välittömästi, mistä telineen rakentamiseen käytettyjä putkia ja liittimiä saa ostaa.

Hommasin osat IT-line Oy:ltä, joka tuo maahan ko. putkia ja liittimiä ja mm. valmistaa niistä teollisuudelle erinäisiä työskentely- ja materiaalinkäsittelypisteitä ja -kalusteita.

Valmis paketti

Vaikka alun perin tarkoitus olikin tehdä yksi ja ainoa teline omaan käyttöön, niin kiinnostuneiden kyselijöiden avuksi ja hankintaprosessin helpottamiseksi prototyyppi päätettiin “tuotteistaa“, sillä valokuvat ja luonnos olivat jo joka tapauksessa olemassa. Kyse ei siis kuitenkaan ole varsinaisesta valmiista tuotteesta, vaan komponenttisarjasta, josta lopullisen tuotteen voi itse valmistaa.

Tietokoneen autotelineen valmista putki- ja liitinpakettia voi tiedustella IT-line Oy:n Esa Rantiolta. Viitteenä voi käyttää tuotekoodia “Mäntysen läppäriteline”. Hintaa valmiilla paketilla on 51 euroa (alv 0%).

Paketti sisältää oheisten kuvien mukaiset putket, putkiliittimet ja liittimien kiristämiseen tarvittavat ruuvit ja mutterit, sekä muovitulpat putkien avoimiin päihin. Putket 2 ja 8 ovat sen verran reilun mittaisia, että niitä on varaa lyhentää sahalla ja näin sovittaa teline omaan autoon leveyden ja korkeuden puolesta sopivaksi. Myös putki 6 on sen verran pitkä, että siinä on säätövaraa.

Paketti EI sisällä tietokonetasoa, sen kulmarautoja tai ruuveja tason tai istuinkiskojen kiinnittämiseen.

Oman tasoni tein 12mm vanerista, jonka sahasin tietokoneeni mukaan määrämittoihin, ja jonka kulmiin kiinnitin paikallisesta soitinliikkeestä ostetut kulmaraudat pitämään tietokonetta paikoillaan. Tason kiinnitin kahdella 6mm uppokantaruuvilla liittimiin 1 ja 3.

Liittimet 9 ja 12 sopivat suoraan autoni etuistuimen kiskojen valmiisiin reikiin. Tapauksesta riippuen liittimiä ja kiskoja voi tarvita sovittaa joko sopivilla välikappaleilla tai uusia reikiä poraamalla.

Telineen taaksepäin kallistuminen estetään säätämällä istuin vasten telinettä. Siksi istuimen etureunan mahdolliset vivut tai muut ulokkeet kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Disclaimer

Olen ollut töissä IT-line Oy:llä kevääseen 2008 saakka, eli IT-linen väki ja tuotteet ovat minulle entuudestaan tuttuja. Oheisen telineen valmistamista tai esittelyä ei missään vaiheessa ennakkosuunniteltu tietoiseksi markkinointitempaukseksi, eikä minulle ole luvassa tästä mitään rahallista korvausta.

Pääsin Salosta liikkeelle hiukan turhan myöhään. Hillitöntä vauhtia edennyt ukkosrintama oli vähällä yllättää liian nopeasti. Kaikessa kiireessä onnistuin kuitenkin löytämään kuvaamisen soveltuneen peltoaukeaman Vihdin Siippoosta ja myöhemmin Herrakunnasta. Ohessa muutama kuva.

Näihin ja muihin kuviini voi tutustua lähimmin ja paremmalla resoluutiolla myös Flickr-sivustolla.

Kansainvälisetkin standardit täyttävä vyörypilvi halkoi taivasta ukkossolun etureunassa

Laskeva aurinko värjäsi maiseman täyteläisellä oranssilla

Ukkonen pimensi päivän yöksi muutamassa minuutissa

Salama iskee lähistölle

Flickr

Kyseisen päivän ukkosille oli leimallista niiden hidas liike. Lähes paikallaan pysyvä ukkossolu sataa massiivisia määriä yhteen ja samaan paikkaan. Samana päivänä Perniössä sattunut tuhoisa taajamatulva aiheutui juuri tästä syystä.

Kun chasettaminen eli myrskyjen aktiivinen jahtaaminen on jäänyt tänä vuonna käytännössä nollille, niin täytyy sitten edes spottailla, eli odotella passiivisesti ja ottaa kuvia silloin kun ukkonen sattuu kohdalle.

Kuvassa negatiivinen maasalama viime yöltä.

Kukapa kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse. Eli mainitaanpa tästä täällä blogissa.

Salon Seudun Sanomat teki taannoin lehtijutun allekirjoittaneen myrskybongaus- ja valokuvausharrastuksesta. Juttu oli lehden Viikonvaihde-liitteessä sunnuntaina 2.12.2007. Haastattelun lisäksi mukana oli viisi itse ottamaani kuvaa, sekä kuva meikäläisestä “kentällä”. Toimittaja Talvikki Salin, valokuvaaja Minna Määttänen. Juttu sai tilaa yhteensä noin puolitoista sivua.

Kuvat eivät oikein pääse oikeuksiinsa sanomalehden sivuilta skannatussa jpeg-tiedostossa (2688 x 2084, 568 KB), mutta ei anneta sen häiritä.

Jos muutkin vastaavat haastattelut kiinnostavat, niin Ursan myrskybongausjaosto on kerännyt myrskybongareista tehtyjä lehti-, radio- ja TV-haastatteluja Bongarit mediassa -sivulle. Tosin näyttää hiukan siltä, että lista ei ole päivittynyt vähään aikaan. SSS antoi ystävällisesti luvan julkaista tämänkin jutun verkossa.

Salamoiden valokuvaus liiketunnistimen avulla

Perinteisesti salamoiden kuvaamiseen on tarvinnut käyttää yöllä pitkiä valotusaikoja ja päivällä salamannopeita reaktioita. Etenkin päiväsaikaan tuurilla on suuri osuus asiassa ja onnistumisprosentti on matala. Myös erillisiä salamalaukaisimia on tarjolla, mutta ne pitää rakentaa itse tai ostaa valmiina melko suolaiseen hintaa, ja silti onnistuminen ei ole kertoman mukaan ollut taattua.

Myrskybongarin kannalta mielenkiintoisin CHDK:n lisäominaisuus on kameran ohjelmallinen liiketunnistin. Se tutkii herkeämättä kameran näkemää kuvaa, ja jos kuvassa tapahtuu merkittävä muutos, kuten salamanisku, laukaisee kameran. Ominaisuutta on jo käytetty onnistuneesti salamoiden ikuistamiseen. Asiaa käsittelevää lisätietoa löytyy täältä, ja esimerkkikuvia mm. täältä, täältä ja täältä.

Tämä on minulle sen verran uusi tuttavuus, että toiminnallisuudesta ei voi vielä sanoa juuta eikä jaata. Ominaisuuden kehittäjät ounastelevat liiketunnistimen laukaisuviiveen olevan vain 10 ms. Kahdessa esimerkkikuvassa (1 & 2), joiden kerrotaan olevan liiketunnistimella laukaistuja, näkyy pääsalaman haaroittuminen. Se siis tarkoittaisi sitä, että liiketunnistin on kyllin nopea tallentamaan ensimmäisen pääsalaman purkauksen, joka on näyttävin ja kuvauksellisin, koska vain siinä on haaroja. Myöhemmissä niin sanotuissa kerrannaisissa pääsalamoissa ei ole haaroja.

Testiin kaudella 2008?

Pitää tutkailla asiaa lähemmin. Ehkä ensi ukkoskaudelle pitää hankkia Canonin digipokkari Nikonin digijärkkärin rinnalle (Ei tehdä tästä mitään Canon vs. Nikon pissimistappelua. Mulla on jo yksi Canon pokkari ;) Yösalamat kuvaan edelleen mielummin järkkärillä, mutta päiväsalamoiden kuvaamiseen järkkärin rinnalla tämä voisi olla erinomainen ratkaisu.

(via Jori Hämäläinen / myrskybongarien sähköpostilista)

Markkinatutkimusyritys Finnpanel, joka mm. mittaa TV-katsojien määriä, kertoo sivuillaan, että Myrskyn metsästäjä oli YLE TV1:n viikon yhdeksänneksi katsotuin ohjelma 452000 katsojalla. Aivan hillitön määrä! Kyllähän se on tiedetty, että myrskybongaus on mediaseksikäs laji, mutta että noin seksikäs. Eivätkä tuossa luvussa edes ole mukana torstain ja perjantain pikauusintojen katsojat, joista varmasti tuli useampi tuhat lisää.

Taakse jäi esimerkiksi kaikkinaisen typeryyden ylistys Big Brother 392000:lla katsojalla. Itse asiassa SubTV:n ja Nelosen yhdelläkään ohjelmalla ei ollut yhtä montaa katsojaa.

Itse kuulin asiasta alunperin #myrskybongarit IRC-kanavalla.

Ja jotta tämä ei jäisi pelkäksi hehkuttamiseksi, niin lauotaanpa tähän kohtaan mielipide:

Vain YLE:n kaltaisella julkisen palvelun TV-kanavalla on kanttia ottaa riski, joka liittyy massoja kosiskelemattoman TV-ohjelmiston tuotantoon. YLE:n kotimaisten ohjelmien tuotanto on merkittävä tekijä suomalaisen kulttuurin kehittäjänä ja suomalaisen identiteetin säilyttäjänä. Ja sitä asiaa ei mitata katsojaluvuilla, vaikka esimerkiksi edellä mainitusta voidaan huomata, että silläkään rintamalla YLE:n ei tarvitse hävetä.

TV- ja radiokanavien tarjonta olisi todella säälittävää höttöä, jos siitä vastaisivat yksistään kaupalliset kanavat, joiden ainoa vastuu liittyy osakkeenomistajiensa rikastumiseen.

TV-maksu on piskuiset 0,57 euroa päivässä. Sillä rahalla kustannetaan viisi valtakunnallista TV-kanavaa, kuusi valtakunnallista radiokanavaa, liuta alueellisia radiokanavia, sekä iso joukko muita palveluja. Mikä maksukanavapaketti antaa yhtä monipuolisen tarjonnan tuohon hintaan? Entä luuletko, että ilmaisten mainoskanavien kustannuksia ei peritä takaisin mainoksilla tuputetun krääsän hinnassa? Kyllä TV-maksu on hintansa väärtti.

Päähäni pälkähti apinoida Steveä ja kirjoitella samanlaista listaa suomalaisten bongarien käyttämästä slangista. Taannoin esitetyssä suomalaisessa myrskybongausdokumentissakin vilisi tiuhaan slangisanastoa, joten listasta voisi olla apua senkin ymmärtämisessä.

Rajaus

Virallinen terminologia

Aluksi rajasin listalta pois virallisen sääalan terminologian, koska se ei ole varsinaisesti slangia vaan ennemminkin jargonia, ja ansaitsisi oman erillisen listansa. AJP on dokumentoinut virallista terminologiaa kiitettävästi omalla sivustollaan. Myös suomenkielisessä Wikipediassa on sääaiheisia termejä.

Englanninkielinen slangi

Englanninkielistä slangisanastoa tai siitä suoraan johdettuja väännöksiä sisällytin vain siinä määrin, kun ne ovat saavuttaneet yleisesti käytetyn slangisanan aseman.

Vakiintumattomat slangisanat

Jätin muutoinkin pois sanat, joilla ei ole mielestäni vakiintunutta asemaa. Yhden henkilön keksimä ja käyttämä sana ei vielä ole mielestäni slangia, ellei se leviä laajemman ryhmän yleiseen käyttöön.

Tietotekniikkaslangi

Listalta puuttuu myös tietotekniikka-alan slangi, vaikka sitä viljelläänkin paljon harrastuksen ja siihen liittyvän harrastajien välisen yhteydenpidon tietoteknisyydestä johtuen.

Erisnimet ja lyhenteet

En kovin herkästi lisännyt listaan myöskään erisnimiä tai lyhenteitä, vaikka moni sellainen onkin slangisanan kaltaisessa asemassa. Esimerkiksi European Storm Forecast Experiment, joka käyttää itse itsestään lyhennelmää Estofex (http://www.estofex.org/), tunnetaan bongarien keskuudessa laajasti ja yksiselitteisesti Estofexinä. Muita vastaavia ovat esim. Farmitti (farmit.net ja erityisesti sen ilmainen sadetutkasivu), FMI (Finnish Meteorological Institute, Suomen Ilmatieteen laitos), GFS (Global Forecast System) jne.

Täydennystä ja laajennusta

Vaikka myrskyjä on katseltu iät ja ajat, ja vaikka niihin liittyvää slangia on ollut yhtä kauan (“Ukko, ylinen jumala, remupilven reunimmainen“), niin yleisenä ja järjestäytyneempänä laajan joukon yhteisenä harrastuksena myrskybongaus on nuori. Tästä syystä slangisanastoa ei ole ehtinyt muodostua erityisen paljoa. Osasyynä slangisanaston vähyyteen on varmasti myös se, että koska sääolosuhteet Suomessa ovat pääsääntöisesti varsin lempeitä elleivät jopa tylsiä, niin tilaisuuksia raflaavan slangisanaston luomiseen on ollut rajoitetusti.

Listalta puuttuu sanoja varmasti myös oman muistini ja tietouteni rajoituksien takia. Siksi huomioita ja lisäyksiä olisikin mukava saada blogiin jätettyjen kommenttien muodossa.

Slangisanalista

bingo, bingorivi, sääbingo

Sääbingolla viitataan Ilmatieteen laitoksen viiden vuorokauden sääennusteeseen.

Bingorivi on kyseisen ennusteen graafinen esitysmuoto, jossa tulevien päivien ennusteiden graafiset symbolit ovat nätissä rivissä.

bustola

Bustola on tulokseton, epäonnistunut myrskybongausmatka.

Suora lainaus englanninkielisestä myrskybongausslangista, sillä myös rapakon takana käytetään täysin samaa sanaa samassa merkityksessä. Sanan “bust” suoria suomennoksia ovat mm. “floppi“, “epäonnistunut tekele” ja “rikki[näinen]“.

chase

Myrskybongausmatka tai jahti. Suora suomennos: “ajaa takaa“, “metsästää“, “jahdata“.

Chasella tarkoitetaan onnistunutta myrskybongausmatkaa. Tuloksekkaan matkan aikana tai sen jälkeen termi on ansaittu. Mutta chase voi viitata myös vielä suunnitteilla olevaan matkaan tai jo käynnistyneeseen, mutta vielä alkuvaiheissaan olevaan matkaan, sillä tuolloin kaikki luonnollisesti olettavat matkan onnistuvan.

Tietysti on myös täysin mahdollista, eikä itse asiassa ihan harvinaistakaan, että terhakkaasti aloitettu chase on pakko jossain vaiheessa tunnustaa epäonnistuneeksi, jolloin sitä joutuu vastentahtoisesti kutsumaan bustolaksi.

Myös chase on suora lainaus englanninkielisestä slangista.

core punch

Ukkossolun ytimen eli sen voimakkaimman osan alitse kulkeminen.

Suora lainaus englanninkielisestä slangista. Suora suomennos voisi olla “ytimen puhkaisu“.

Suomessa core punchiin liittyy harvoin mitään suuren suurta dramatiikkaa, koska täkäläiset ukkossolut ovat tyypillisesti varsin lauhkeita. Ytimen alla tavataan lähinnä keskimääräistä rankampaa sadetta, jonka seassa on ehkä muutaman millin kokoisia rakeita, sekä tietysti ukkossoluun liittyvää salamointia tavanomaista lähempää nähtynä. USA:n keskilännessä eli ns. Tornado alleyssä ukkossolun ytimen alla on paljon todennäköisempää tulla tennispallon kokoisten jäärakeiden tai tornadon ilmaan nostamien traktoreiden moukaroimaksi. Suomessa tällainen on äärimmäisen harvinaista.

Vaikka core punchiin ei siis Suomessa liity suoranaista hengenvaaraa, niin myrskybongaustaktiikkana se ei silti ole erityisen suositeltava, koska rankkasateessa on vaikeaa nähdä mitään mielenkiintoista. Toki sekin on kokemus sinällään.

führer, überführer, apuführer

Ursan myrskybongausjaoston vetäjän leikkimielinen liikanimi.

Ainakin toistaiseksi liikanimi on kiertänyt vetäjän tehtävää hoitaneelta henkilöltä seuraavalle. Toivottavasti niin on jatkossakin, koska allekirjoittanut on toiminut jaoston toisena vetäjänä tämän vuoden ajan. Edelliseltä vetäjältä peritty tehtävä ja siihen liittyvä liikanimi olisi tarkoitus siirtää taas seuraavalle vuoden lopussa ;)

Koska tänä vuonna jaostolla on ollut kaksi vetäjää, eli ns. vetäjä ja apulaisvetäjä, on tarvinnut erikseen käyttää liikanimiä überführer ja apuführer, jolla führerit erotetaan toisistaan.

kipinä, kipinöidä

Salama, salamoida

miitti

Sanan miitti, joka on johdettu suoraan englanninkielisestä sanasta meet (tavata) tai meeting (tapaaminen, kokous), voisi luulla tarkoittavat tapaamista yleisesti, mutta käytännössä sillä on alettu tarkoittamaan nimen omaan Ursan myrskybongausjaoston syystapaamista, joka muuten seuraavan kerran järjestetään 27.-28.10.2007, eli parin viikon päästä.

murahdella

Ukkostaa. Lähemmin tarkoitetaan ukkosen jyrinää.

mörkö

Ukkospilvi. Toisinaan termi saattaa vihjata, että kyseessä olisi hiukan tavanomaista voimakkaampi ukkospilvi.

mössö

Harmaa piirteetön pilvimassa, jossa ei ole oikein mitään mielenkiintoista nähtävää tai valokuvattavaa.

otus

Ukkospilvi. Kts. myös mörkö.

Tämä on leimallisesti erään tietyn bongarin usein viljelemä sana :) Se on kuitenkin alkanut vakiinnuttaa asemaansa muidenkin bongarien keskuudessa siinä määrin, että ansaitsee tulla jo mainituksi slangisanana.

poppari

Popparit eli pop-cornit ovat kukkakaalin näköisiä cumuluspilviä, joita tupsahtelee tyypillisesti kesäisinä iltapäivinä taivaalle kuin paukkujyviä. Käytetään myös erityistä nimitystä poppariukkonen, jos joku cumuluspilvistä kasvaa ukkoseksi asti.

pissiä alleen

Ukkossoluksi kehittymässä ollut kuurosolu tai jo auttavaan alkuun päässyt ukkonen tyytyykin vain ropsauttamaan pelkän sadekuuron ja lässähtää kasaan tarjoamatta mitään sen erityisempää nähtävää.

Toisinaan käytetään myös termiä mössähtää. Kts. mössö.

Rapu, RaPu

Tarkemmin ottaen RaPu, eli Rae- ja puuskatuote. Vaikka RaPu onkin lyhenne erisnimestä, niin se ansaitsee tulla mainituksi slangisanastossa, koska myrskybongausslangissa sen kirjoitusasu ja taivutusmuodot väännetään yleisesti muistuttamaan snapsien kera nautittavaa äyriäistä.

Rae- ja puuskatuote on Ilmatieteen laitoksen vielä kehitysvaiheessa oleva järjestelmä, jossa sadetutkadatasta pyritään uusien vielä kehitteillä olevien tietokonealgoritmien avulla erottamaan rakeita ja voimakkaita tuulenpuuskia tuottavat ukkossolut.

Ursa ry:n myrskybongausjaosto ja osa sen myrskybongareista ovat tehneet jo muutaman vuoden ajan yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa RaPu-projektin parissa. Myrskybongarit ovat seuranneet Rae- ja puuskatuotteen jalostamia sadetutkakuvia bongausmatkoillaan ja raportoineet kentällä tekemiään havaintoja vastapalveluksena Ilmatieteen laitokselle. Rae- ja puuskatuotteen laskelmien ja todellisten kenttähavaintojen vertailun perusteella Ilmatieteen laitos hienosäätää ja jatkokehittää laskennassa käyttämiään matemaattisia algoritmeja.

Lisätietoja mm. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusta Aino 2/2005: “Säävaroituspalveluiden kehittäminen häiriötilanteiden ennakoimiseksi“.

ränni

Tie, jolta ei näe ympäröivää taivasta tietä molemmin puolin reunustavan tiheän puuston takia.

Metsäisessä Suomessa turhankin tuttu tilanne; lähistöllä ukkostaa, mutta rännistä ei löydy hakemallakaan kohtaa, josta ukkosta pääsisi esteettä seuraamaan tai valokuvaamaan.

yökkönen

Termiä yökkönen käytetään sekä valaisevista yöpilvistä että yöukkosesta. Nähtäväksi jää, vakiintuuko termin merkitys joskus myöhemmin. Itse olen jälkimmäisen merkityksen kannalla.

Nyt kun dokkari on nähty, niin pitää todeta, että se on erinomainen. Odotin suurella mielenkiinnolla mitä tuleman pitää, enkä joutunut pettymään. Kiitokset ja onnittelut ohjaaja Kimmo Leedille ja koko tuotantotiimille. Toivottavasti uusia myrskybongausdokkareita tehdään lisää jo lähiaikoina.

Jos dokumentti jäi katsomatta, niin se esitetään uusintana torstaina 11.10. TV1:ssä klo 10.30 ja perjantaina 12.10. TV1:ssä klo 16.30.

Dokumentti on nähtävillä myös netin kautta Yle Areenalla 09.10. klo 20:00 – 16.10. klo 20:00 välisenä aikana, paitsi jos käyttää tietokoneessaan vaihtoehtoista käyttöjärjestelmää, jota ei ole valmistanut monopoliaseman väärinkäytöksestä oikeudessa tuomittu Micro$oft, joka on nykyisen julkisen palvelun TV-yhtiö YLE:n uuden pääjohtajan edellinen työnantaja.

Loppuun pitää vielä todeta, jotta kenellekään ei jää epäselväksi, että kyllä myrskybongareille sallitaan muunkinlainen pään karvoitus, kuin pukinparta ja klaniksi ajeltu kuontalo :)