Lisätietoja 17.7.2007 salamakuvista

Sain sähköpostitse kommentin ja pari kysymystä edellisestä blogimerkinnästä “Ukkoskauden 2007 ensimmäiset salamakuvat“. Koska intouduin vastaamaan sähköpostin lähettäjälle varsin seikkaperäisesti, niin ajattelin tehdä vastauksestani myös blogimerkinnän siltä varalta, että jotain muutakin sattuisi askarruttamaan samat kysymykset.

Hyvä kuva kuitenkin. Sateen ja pilvien liike tekee siitä mukavan.
Siispä: valotus ei voi olla 0.1 sekuntia, eihän?

Kyllä se on 1/10 sekunti eli 0,1 sekuntia :)

Heinäkuun puolivälissä klo. 22 ei ole vielä pimeää, vaan varsin valoisaa, etenkin kun vain osa taivaasta oli ukkospilvien peitossa ja osa miltei pilvetöntä. Salamoiden kuvaamisessa on siis käytetty valoisan ajan tekniikkaa.
Kts. http://www.ursa.fi/wiki/Myrskybongaus/UkkosenJaSalamoidenValokuvaus.

Ts. ensin valitsin kameran pienimmän herkkyyden (ISO 100) ja säädin aukon (f4) arvioimani salamoiden valovoimaisuuden mukaan. Sen jälkeen valitsin valotusajan (1/10s) niin, että ympäristö valottui sopivasti. Näin jälkikäteen kuvista voi nähdä, että aukko f5.6 tai ehkä vielä pienempi olisi ollut parempi, koska parissa kuvassa pilvet salaman ympärillä ovat “palaneet puhki” eli ylivalottuneet. Silloin valotusaikaa luonnollisesti olisi pitänyt muuttaa vastaavasti pidemmäksi, jotta ympäristön valotus olisi säilynyt samana.

Pilvien ja juovien pehmeys ei siis johdu pitkästä valotusajasta. Sadejuovat tietysti näyttävät tuolta enempi vähempi aina, mutta pilvien pehmeys johtuu yksinkertaisesti siitä, että taivaalla oli sitä surullisen kuuluisaa MÖSSÖÄ, joskaan ei pahimmassa mahdollisessa muodossaan :)

Toisessa pikkukuvassa (http://www.mantynen.com/teemu/wp-content/uploads/20070717_220407.jpg) näkyy selväpiirteisempiä rakenteita, kun salama valaisee pilven pohjan muotoja takaa päin. Tällöin runsas valoisuuskontrasti nostaa mössöstäkin esiin terävämpiä muotoja.

0,1s valotusaika luonnollisesti tarkoittaa sitä, että olen aistit ja keskittyminen äärimmilleen virittyneinä ;) tuijottanut ukkospilveä, ja laukaissut kameran aina kun välähtää. Se taas puolestaan, että kahden salaman kohdalla tiedetään FMI:n mittausten perusteella varmuudella niiden kerrannaisuudeksi yksi, täytyy tarkoittaa sitä, että juuri ennen niitä on täytynyt iskeä toinen mahdollisesti pilvisalama (näin muistan käyneen, mutta en pysty muistamaan minkä tiettyjen kuvien yhteydessä), koska käsittääkseni kenenkään kuolevaisen reaktioaika ei voi mitenkään riittä ikuistamaan yhden ainoan kerran iskevää salamaa pelkkien reaktioiden varassa. Kerrannaisuuden pitäisi olla vähintään kaksi, mielellään kolme, jotta mitään toiveita salaman kuvaan tarttumisesta olisi.

Kaikkiaan sain ikuistettua kuviin viisi salamaa tuona iltana. Kaksi niistä on niin kökköjä, että niitä ei viitsi laittaa esille. Arvioisin yrittäneeni yhteensä n. 50 kertaa, eli reaktiot ja tuuri on riittäneet n. 10% onnistumistodennäköisyyteen. Se ei ole paljon, mutta valoisan ajan todennäköisyysprosentiksi olen siihen varsin tyytyväinen, koska joskus on mennyt paljon huonomminkin.

Pimeällä homma on luonnollisesti monin verroin helpompaa, kun nopean reaktioajan vaatimus jää kokonaan pois.

Entä mitä ihan tarkkaan ottaen tämä rimpsu tarkoittaa?

exposure time 0.100 s (1/10) (1/10)

Se on Wordpress-blogisoftan YAPB-pluginin EXIF-dekoodaajan omaperäinen tapa yrittää sanoa, että valotusaika on 1/10 sekuntia.